Puhdistuspalvelualan virtuaaliset oppimisympäristöt
Laakko-Leinonen, Mari (2017)
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612628
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Puhdistuspalvelualan työpaikat voivat hyödyntää puhdistuspalvelualan virtuaaliset oppimisympäristöt - hankkeessa (Puhvi) tehtyä oppimisen ympäristöä, ja sen soveltuvuutta työpaikkojen käyttöön.
Teoreettinen tietoperusta koostui Kainuun ammattiopiston matkailu, - ravitsemis- ja talousalan koulutuksien ja virtuaalisen oppimisen ympäristöjen hyödyistä osana työelämäyhteistyötä. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineiston keruu tapahtui Microsoft Office 365 Forms ohjelmaa käyttäen maaliskuussa 2017. Kyselyyn osallistui 21 puhdistuspalvelualan ammattilaista.
Kyselyn tuloksista voidaan päätellä, että hankkeessa tuotettua materiaalia voidaan käyttää alan työpaikoilla monipuolisesti, ja yleensäkin virtuaaliset materiaalit ovat tervetulleita oppimisympäristöiksi. Tuloksista kävi ilmi, että verkko-oppiminen oli tutkimukseen osallistujille tuttu jo ennestään, mikä auttoi kehittämisideoiden antamisessa.
Keskeinen johtopäätös on, että työelämäyhteistyö on tärkeää ja merkityksellistä virtuaalisesti tapahtuvassa oppimisessa. Verkko-oppiminen ja virtuaaliset oppimisympäristöt otetaan alan työpaikoilla hyvin vastaan, kun materiaalit ovat helposti saatavissa ja selkeitä käyttää. Tulosten avulla voidaan kehittää erilaisia mobiileja opetusmenetelmiä.
Teoreettinen tietoperusta koostui Kainuun ammattiopiston matkailu, - ravitsemis- ja talousalan koulutuksien ja virtuaalisen oppimisen ympäristöjen hyödyistä osana työelämäyhteistyötä. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineiston keruu tapahtui Microsoft Office 365 Forms ohjelmaa käyttäen maaliskuussa 2017. Kyselyyn osallistui 21 puhdistuspalvelualan ammattilaista.
Kyselyn tuloksista voidaan päätellä, että hankkeessa tuotettua materiaalia voidaan käyttää alan työpaikoilla monipuolisesti, ja yleensäkin virtuaaliset materiaalit ovat tervetulleita oppimisympäristöiksi. Tuloksista kävi ilmi, että verkko-oppiminen oli tutkimukseen osallistujille tuttu jo ennestään, mikä auttoi kehittämisideoiden antamisessa.
Keskeinen johtopäätös on, että työelämäyhteistyö on tärkeää ja merkityksellistä virtuaalisesti tapahtuvassa oppimisessa. Verkko-oppiminen ja virtuaaliset oppimisympäristöt otetaan alan työpaikoilla hyvin vastaan, kun materiaalit ovat helposti saatavissa ja selkeitä käyttää. Tulosten avulla voidaan kehittää erilaisia mobiileja opetusmenetelmiä.