Vapaaehtoistoiminnan arviointi keskiuusimaalaisissa sosiaali- ja terveysalan yhdistyksissä

Abstract

Opinnäytetyössä perehdytään vapaaehtoistoiminnan arviointiin keskiuusimaalaisissa sosiaali- ja terveysalan yhdistyksissä lähdeaineiston, Webropol-kyselyn ja Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys ry:lle. järjestetyn koulutuspäivän avulla. Opinnäytetyön tilaajana on Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto ry. Opinnäytetyössä käydään läpi vapaaehtoistoiminnan arvioinnin perusteita teoriatiedon avulla, tarkastellaan Webropol-kyselyn ja Keski-Uudenmaan Muistiyhdistyksen koulutuksen tuloksia.

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten vapaaehtoistoimintaa voidaan arvioida, kerätä tietoja vapaaehtoistoiminnan määristä keskiuusimaalaisissa sosiaali- ja terveysalan yhdistyksissä ja mitä tulee ottaa huomioon valittaessa arviointimenetelmää yhdistykselle. Sosiaali- ja terveysalan uudistuksen yhteydessä keskustelu kolmannen sektorin asema on noussut keskusteluun. Vapaaehtoistoiminnalla on suuri merkitys kolmannen sektorin toiminnassa ja palvelutuotannossa ja siksi vapaaehtoistoiminnan arviointiin on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Vapaaehtoistoiminnan määrän selvittäminen tuo osaltaan auttaa tekemään näkyväksi sitä työtä, jota vapaaehtoiset yhdistyksissä tekevät.

Vapaaehtoisten määrää ja heidän vapaaehtoistoimintaan käyttämiään tunteja selvitettiin vuoden 2016 elokuun lopulta syyskuun alkuun Webropol-kyselyllä. Kyselyssä selvitettiin vapaaehtoistoiminnan määriä henkilöittäin ja tehtyjen tuntien perusteella eri vapaaehtoistoiminnan osa-alueittain. Lisäksi kyselyssä selvitettiin yhdistysten halukkuutta osallistua jatkotyöskentelyyn. Jatkotyöskentelyyn valittiin Keski—Uudenmaan Muistiyhdistys, koska heidän toiminnassaan vapaaehtoistoiminnalla oli suuri merkitys ja koska heidän yhdistyksellänsä oli koko Keski-Uudenmaan alueella.

Jatkotyöskentely toteutettiin järjestämällä vapaaehtoistoiminnnan arvioinnin koulutus lokakuussa 2016. Koulutukseen osallistui 25 Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys ry:n aktiivia, sekä hallituksen jäseniä että muita vapaaehtoistoimijoita. Koulutuspäivän aikana perehdyttiin vapaaehtoistoiminnan arvioinnin perusteisiin, tiedonkeruu- ja arviointimenetelmiin ja määriteltiin toiminnan tavoitteet toiminnan-kuvauskaavakkeen avulla. Koulutuksessa valittiin myös tiedonkeruu- ja arviointimenetelmät, jotka oli tarkoituksena ottaa käyttöön vuoden 2017 alkuun mennessä

Tausta-aineiston, Webropol-kyselyn ja koulutuspäivän havaintojen perusteella esiin nousi muutamia huomioita. Yhdistyksissä ei ole tapana kerätä arvioinnin edellyttämää arviointitietoa systemaattisesti, kuten vapaaehtoistoiminnan määriä tai suullista palautetta. Toinen huomio, joka aineistosta nousi esiin, oli yhdistyksen tavoitteiden heikko tunnettuus. Jotta voidaan arvioida, tulee yhdistyksen tuntea oman toimintansa ydintehtävät, jotta näiden toteutumista voidaan arvioinnissa peilata. Myös hallitus-työskentelyn kuormittavuus nousi esiin tausta-aineistosta. Hallitustyöskentelyssä kuormittavuutta lisäsi se, etteivät hallituksen jäsenet kokeneet tietävänsä mitä heidän toiminnastaan voitaisiin delegoida muille vapaaehtoisille. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös luoda yhdistykseen avoin vuorovaikutus, jossa vapaaehtoiset voivat keskustella hankalistakin asioista ja luoda toimiva arviointikulttuuri.

Tausta-aineistosta nousi myös esiin, että arviointi- ja tiedonkeruumenetelmiä valittaessa on huomioitava käytettävissä olevat resurssit ja se, että menetelmät ovat helposti käytettäviä ja sulautuvat helposti yhdistyksen arkiseen työhön. Yhdistyksen vapaaehtoisilla tulee olla riittävästi tietoa arvioinnin tarkoituksesta, jotta voivat sitoutua toimintaan. Näiden huomioiden pohjalta ehdotan, että yhdistykset alkavat kerätä systemaattisesti arviointitietoa, käyttävät toiminnankuvauslomaketta toiminnan suunnittelu- ja arviointivaiheessa hyväkseen ja että Keski-Uudenmaan Muistiyhdistyksessä tehdään kyselytutkimus vuosi uusien tiedonkeruu- ja arviointimenetelmien käyttöönoton jälkeen.

This Thesis concerns the evaluation of voluntary work in social and health work associations in Keski-Uusimaa area based on literature, Webropol-questionnaire and training for Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys, association for persons with memory disorder. The subscriber for this Thesis is Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto and main goal is to get familiar with bacis of the evaluation of voluntary work by literature, the results of Webropol-questionnaire and training observations.

Three main objectives for this Thesis are to figure out how to evaluate voluntary work, how much voluntary work is done in social and health work association in Keski-Uusimaa area and what to take on account while choosing the evaluation method for the evaluation of voluntary work. The position of third sector has been under discussion while The National Development Plan for Social Welfare and Health Care is initiated. Voluntary work has great importance in the functions of third sector. That is why one should pay attention to the evaluation of voluntary work. One way to make visible the mean-ing of voluntary work is to note down all the voluntary work that is done in each association.

The number of volunteers and working hours done by volunteers were gathered by Webropol-questionnaire on from the end of August to the beginning of September 2016. Information about the volunteers was gathered in several categories in the questionnaire. There was also a question about participation in the second part of this Thesis. Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys was selected be-cause the function of their association is based on voluntary work.

Second part of this Thesis is training for Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys. Twenty-five volunteers participated in this training, both members of board and other volunteers. During that day participants were familiarized with the theory of the evaluation of voluntary work and the evaluation methods of voluntary work. They defined the purpose of their functions with the description of functions form and chose the evaluation method which would be implemented until the beginning of the year 2017.

The literature, Webropol-questionnaire and training attracted attention to four key observations. First observation was that associations are not accustomed to gather the systematic information given by volunteers or feedback. The second observation was that volunteers may not know the main goals of the association and if this is the case, evaluating the work may be challenging. Third observation was that being member of the board could be stressful. This might be a sign of a poor delegation of tasks. Members of board might not know which tasks should be delegated and which are not. The board of the association should also create open communication between board and volunteers and create full functioning evaluation culture.

The final observation was that when choosing the method on the evaluation one must pay attention to resources that are available in the association and the evaluation methods are useful and easy to use in everyday work. If the volunteer has the basic information on the evaluation, it is easier to commit oneself to the evaluation progress. Recommendations of the Thesis were made based on these observations. First recommendation was made. First recommendation is that every association should systematically gather the information for the evaluation Second recommendation is that every association should define their main goals for which results could be compared with. Third recommendation is that there should be a follow-up questionnaire for Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys in year after the new evaluation method is implemented.