Joroisten kotihoidon kohdennustehokkuuden tarkastelu
Hynninen, Kirsi (2017)
Hynninen, Kirsi
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712778
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Joroisten kotihoidon kohdennustehokkuuden toteutumista. Tavoitteena oli selvittää kotihoidon asiakkaan saaman palveluajan suhdetta suunniteltuun palveluaikaan sekä tarkastella lähihoitajien työajan kohdistumista asiakastyössä RAVA®-luokittain. RAVA®-luokat ovat viitteellisiä arvoja, joilla kuvataan asiakkaan avuntarvetta.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitaavinen eli määrällinen. Aineistona käytettiin sekundääristä dataa Joroisten kotihoidon asiakkaista: säännöllisten kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien suunniteltuja palvelumääriä, lähihoitajien tuottamia asiakaskohtaisia käyntimääriä sekä asiakaskohtaista välitöntä työaikaa ja RAVA-poikkileikkaustutkimuksen aineistoa. Tutkimus kohdistui 96 (N=96) säännöllisen kotihoidon asiakkaan kotihoitoa koskeviin tilastollisiin aineistoihin. Tilastolliset aineistot kerättiin kotihoidon käytössä olevista tietojärjestelmistä. Aineistoa analysoitiin Excel 2013 -ohjelmaa apuna käyttäen. Tuloksia kuvattiin taulukoiden ja kuvien avulla. Tulosten merkitsevyyttä testattiin tilastomenetelmin.
Tutkimustulosten mukaan kotihoidon asiakkaiden saama palveluaika toteutui pääsääntöisesti määrällisesti ylittäen suunnitellun palveluajan. Tulosten mukaan kotihoidon lähihoitajien työaika kohdentui hoidonporrastuksen mukaisesti RAVA-luokittain. Tutkimuksen mukaan Joroisten kotihoidon palvelut ovat tuotettu kohdennustehokkaasti. Horisontaalinen kohdennustehokkuus toteutuu asiakkaalle suunnitellun ja hänen saamansa palveluajan suhteessa sekä vertikaalinen kohdennustehokkuus toteutuu palvelujen oikein kohdennuksena eniten hoitoa ja hoivaa tarvitseville asiakkaille.
Toiminnan ohjaaminen ja johtaminen tutkitun tiedon avulla kehittää toimintaa vastaamaan asiakkaiden hoidon- ja palveluntarpeeseen. Tutkimuksen tuottamia tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa palveluverkoston ja rakenteen suunnittelussa.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitaavinen eli määrällinen. Aineistona käytettiin sekundääristä dataa Joroisten kotihoidon asiakkaista: säännöllisten kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien suunniteltuja palvelumääriä, lähihoitajien tuottamia asiakaskohtaisia käyntimääriä sekä asiakaskohtaista välitöntä työaikaa ja RAVA-poikkileikkaustutkimuksen aineistoa. Tutkimus kohdistui 96 (N=96) säännöllisen kotihoidon asiakkaan kotihoitoa koskeviin tilastollisiin aineistoihin. Tilastolliset aineistot kerättiin kotihoidon käytössä olevista tietojärjestelmistä. Aineistoa analysoitiin Excel 2013 -ohjelmaa apuna käyttäen. Tuloksia kuvattiin taulukoiden ja kuvien avulla. Tulosten merkitsevyyttä testattiin tilastomenetelmin.
Tutkimustulosten mukaan kotihoidon asiakkaiden saama palveluaika toteutui pääsääntöisesti määrällisesti ylittäen suunnitellun palveluajan. Tulosten mukaan kotihoidon lähihoitajien työaika kohdentui hoidonporrastuksen mukaisesti RAVA-luokittain. Tutkimuksen mukaan Joroisten kotihoidon palvelut ovat tuotettu kohdennustehokkaasti. Horisontaalinen kohdennustehokkuus toteutuu asiakkaalle suunnitellun ja hänen saamansa palveluajan suhteessa sekä vertikaalinen kohdennustehokkuus toteutuu palvelujen oikein kohdennuksena eniten hoitoa ja hoivaa tarvitseville asiakkaille.
Toiminnan ohjaaminen ja johtaminen tutkitun tiedon avulla kehittää toimintaa vastaamaan asiakkaiden hoidon- ja palveluntarpeeseen. Tutkimuksen tuottamia tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa palveluverkoston ja rakenteen suunnittelussa.