Yhdistelmäpaalaus- ja noukinvaunukoneketjut vertailussa säilörehun korjuumenetelminä : Case: Maatalousyritys Vanhapiha
Keränen, Janne (2017)
Keränen, Janne
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412273
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Kiuruvedellä sijaitsevalle maitotilalle vaihtoehtoista säilörehun korjuumenetelmää yrityksen tulevaa laajennusta ajatellen. Yrityksellä oli ennestään käytössä säilörehun korjuumenetelmänä yhdistelmäpaalaus. Tutkimukseen vertailtavaksi säilörehun korjuumenetelmäksi valikoitui noukinvaunukoneketju. Aiheesta tehtiin käytännön tutkimus kesällä 2015 ja tilalle vuokrattiin ja lainattiin tarvittavat koneet. Menetelmää tutkittiin työnmenekin ja -käytön sekä työtehon näkökulmista mittaamalla eri työvaiheisiin kuluneita aikoja. Lisäksi korjuumenetelmien silpun pituutta verrattiin keskenään.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, ettei noukinvaunukoneketju sovellu yrityksen tilusolosuhteisiin yhtä hyvin kuin yhdistelmäpaalaus. Yhdistelmäpaalainkoneketju todettiin työteholtaan noukinvaunukoneketjua paremmaksi. Koneketjuittain laskettu kokonaisaika sekä työvoiman tarve muodostuivat yhdistelmäpaalainkoneketjussa pienemmiksi. Noukinvaunukoneketjun työnmenekki todettiin olevan noin puolitoistakertainen yhdistelmäpaalainkoneketjuun nähden. Yhdistelmäpaalaimen tuntisaavutus oli 2,0 hehtaaria tunnissa ja noukinvaunun vain 0,9 hehtaaria tunnissa. Noukinvaunun silppu oli yhdistelmäpaalaimen silppua tasalaatuisempaa.
Yrityksen nykyisessä säilörehun korjuumenetelmässä on useita ongelmia tulevaa laajennusta ajatellen. Eläinmäärän kasvaessa yritys siirtyy aperuokintaan. Paalirehun silppuaminen apevaunulla on hidasta ja kuluttaa vaunun koneistoa. Lisäksi säilörehun korjuualan määrä kasvaa, ja yhdistelmäpaalainkoneketju pitkittää korjuuta sekä heikentää rehun tasalaatuisuutta. Maatalousyrityksessä on jatkettava vaihtoehtoisen säilörehun korjuumenetelmän kartoittamista. Ajosilppurikoneketju on yksi varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessa, mutta sen tuomien korkeiden konekustannusten takia säilörehun korjuu olisi ulkoistettava.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, ettei noukinvaunukoneketju sovellu yrityksen tilusolosuhteisiin yhtä hyvin kuin yhdistelmäpaalaus. Yhdistelmäpaalainkoneketju todettiin työteholtaan noukinvaunukoneketjua paremmaksi. Koneketjuittain laskettu kokonaisaika sekä työvoiman tarve muodostuivat yhdistelmäpaalainkoneketjussa pienemmiksi. Noukinvaunukoneketjun työnmenekki todettiin olevan noin puolitoistakertainen yhdistelmäpaalainkoneketjuun nähden. Yhdistelmäpaalaimen tuntisaavutus oli 2,0 hehtaaria tunnissa ja noukinvaunun vain 0,9 hehtaaria tunnissa. Noukinvaunun silppu oli yhdistelmäpaalaimen silppua tasalaatuisempaa.
Yrityksen nykyisessä säilörehun korjuumenetelmässä on useita ongelmia tulevaa laajennusta ajatellen. Eläinmäärän kasvaessa yritys siirtyy aperuokintaan. Paalirehun silppuaminen apevaunulla on hidasta ja kuluttaa vaunun koneistoa. Lisäksi säilörehun korjuualan määrä kasvaa, ja yhdistelmäpaalainkoneketju pitkittää korjuuta sekä heikentää rehun tasalaatuisuutta. Maatalousyrityksessä on jatkettava vaihtoehtoisen säilörehun korjuumenetelmän kartoittamista. Ajosilppurikoneketju on yksi varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessa, mutta sen tuomien korkeiden konekustannusten takia säilörehun korjuu olisi ulkoistettava.