FabaINTO : -Avain tilan hallituun eläinmäärän lisäämiseen
Lampinen, Jenna (2017)
Lampinen, Jenna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212078
Tiivistelmä
Suomalaisten lypsykarjatilojen määrä vähenee lähivuosien kuluessa nykyisestä noin puoleen ja jäljelle jäävät tilat kasvattavat liiketoimintaansa entistä isompiin yksikkökokoihin. Investoivien tilojen on onnistuttava lisäämään eläinmääränsä laadukkaasti ja hallitusti, jotta ne säilyttävät kannattavuutensa ja maatalouden sidosryhmien työpaikat säilyvät.
Työni päämääränä oli selvittää, miten FabaINTOa käyttäneet tilat olivat onnistuneet eläinmäärän lisäämisessä, saada heiltä ja FabaINTO-asiantuntijoilta kehitysideoita palveluun ja eläinmäärän lisäämiseen liittyen. Työn on tarkoituksena toimia laajentavien tilojen apuvälineenä eläinmäärän lisäämiseen liittyen.
Tutkimustiloiksi valittiin vuosina 2011-2013 FabaINTO-suunnitelman laatineet tilat. Kysely toteutettiin webropolin avulla. Kaikille FabaINTO-asiantuntijoille tehtiin sähköpostikysely. FabaINTO-tiloista kyselyyn vastasi 7/55 tilasta ja FabaINTO-asiantuntijoista 9/14. Kaikilla kyselyyn vastanneista tiloista oli vähintään 31 lehmää ennen investointia ja ne laajensivat kaksin- tai kolminkertaisesti eläinmääränsä. Tilat sijaitsevat ympäri Suomen.
Eläinmäärän lisäämisprosessi on suunniteltava huolella, jotta työmäärä ja talous saadaan pidettyä tasaisena investointiprosessin aikana ja sen jälkeen. FabaINTO-tiloilla eläinmäärän lisääminen perustui lähinnä ostoeläinten varaan liian myöhäisen eläinmäätän lisäämisprosessin suunnittelun takia. Sopivasti eri-ikäisiä ja tavoitteiden mukaisia eläimiä jouduttiin ostamaan useilta tiloilta, joka lisäsi eläintautiriskejä. Suositeltavana pidettiin FabaINTO-suunnitelman tekemistä kolme vuotta ennen rakentamista, jos eläimiä haluttiin lisätä paljon omasta karjasta. Eläintenlaadun mittaaminen, kuten genomitestaus, koetaan yhä tärkeämmäksi työkaluksi ostettaessa eläimiä ja seurattaessa niiden laatua määrän lisääntyessä.
Työni päämääränä oli selvittää, miten FabaINTOa käyttäneet tilat olivat onnistuneet eläinmäärän lisäämisessä, saada heiltä ja FabaINTO-asiantuntijoilta kehitysideoita palveluun ja eläinmäärän lisäämiseen liittyen. Työn on tarkoituksena toimia laajentavien tilojen apuvälineenä eläinmäärän lisäämiseen liittyen.
Tutkimustiloiksi valittiin vuosina 2011-2013 FabaINTO-suunnitelman laatineet tilat. Kysely toteutettiin webropolin avulla. Kaikille FabaINTO-asiantuntijoille tehtiin sähköpostikysely. FabaINTO-tiloista kyselyyn vastasi 7/55 tilasta ja FabaINTO-asiantuntijoista 9/14. Kaikilla kyselyyn vastanneista tiloista oli vähintään 31 lehmää ennen investointia ja ne laajensivat kaksin- tai kolminkertaisesti eläinmääränsä. Tilat sijaitsevat ympäri Suomen.
Eläinmäärän lisäämisprosessi on suunniteltava huolella, jotta työmäärä ja talous saadaan pidettyä tasaisena investointiprosessin aikana ja sen jälkeen. FabaINTO-tiloilla eläinmäärän lisääminen perustui lähinnä ostoeläinten varaan liian myöhäisen eläinmäätän lisäämisprosessin suunnittelun takia. Sopivasti eri-ikäisiä ja tavoitteiden mukaisia eläimiä jouduttiin ostamaan useilta tiloilta, joka lisäsi eläintautiriskejä. Suositeltavana pidettiin FabaINTO-suunnitelman tekemistä kolme vuotta ennen rakentamista, jos eläimiä haluttiin lisätä paljon omasta karjasta. Eläintenlaadun mittaaminen, kuten genomitestaus, koetaan yhä tärkeämmäksi työkaluksi ostettaessa eläimiä ja seurattaessa niiden laatua määrän lisääntyessä.