Sakkouudistus : lainsäädännön muutokset ja uudistuksen vaikutukset käytännön poliiisitoimintaan

Abstract

Tutkimus tarkastelee 1.12.2016 voimaantulleen sakkouudistuksen vaikutuksia rikesakon, rangaistusvaatimuksen ja rangaistusmääräyksen antamisen prosessuaalisiin menettelyihin ja poliisin rooliin sakkoasioissa. Tarkastelun kohteena ovat lisäksi uudistuksen tavoitteiden ja sakon saajan oikeusturvan toteutuminen uudistuksen myötä sekä Helsingissä annettujen sakkojen määrissä tapahtuneet mahdolliset muutokset uudistuksen voimaantulon jälkeen.

Lakiuudistuksen myötä sakkovaihtoehtoja tuli entisen kolmen sijaan viisi: rikesakkomääräys, sakkomääräys, sakkovaatimus, rangaistusvaatimus ja rangaistusmääräys. Merkittävä muutos lakiuudistuksessa oli myös tuomiovallan antaminen poliisille, mitä ei lainvalmisteluasiakirjoissa kuitenkaan pidetä ongelmallisena.

Tutkimustulosten perusteella sakon saajan oikeusturva ei ole vaarantunut uuden prosessuaalisen menettelyn myötä. Tähän ovat vaikuttaneet erityisesti uudistuksen mukana tulleet sakon saajalta kysyttävät suostumukset sekä valitusoikeus kaikista lainvoimaisista tuomioista. Sakon saajalla on nykyisin aina mahdollisuus saattaa asiansa rikostutkintaan ja käsiteltäväksi käräjäoikeudessa sakkomenettelyn sijaan kiistämällä syyllisyytensä.

Sakkouudistus on tätä tutkimusta tehdessä ollut voimassa vasta muutaman kuukauden ajan, joten lakiuudistuksen vaikutuksista annettujen sakkojen määriin ei voida tehdä pidempiaikaisia johtopäätöksiä. Tämän tutkimuksen perusteella sakkouudistus on kuitenkin vaikuttanut annettujen sakkojen määriin, sillä tutkimuksessa tilastoidun neljän kuukauden aikana sakkojen määrät ovat vähentyneet Helsingissä. Mahdollisia selittäviä tekijöitä ovat muun muassa uusien sakkokäytäntöjen ja prosessuaalisten menettelyjen omaksuminen sekä tietojärjestelmien häiriöt erityisesti uudistuksen alkuvaiheissa.