A) Kaikuja metsästä - opinnäytekonsertti 19.3.2017 B) Kehon ja mielen yhteys muusikon ja musiikkipedagogin työssä - vaskisoittajan näkökulma keholliseen harjoitteluun ja mentaaliharjoitteluun
Lamminen, Jenni (2017)
Lamminen, Jenni
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111923
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni on kaksiosainen sisältäen taiteellisen ja kirjallisen osion, joista molemmilla on yhtä suuri painoarvo. Taiteellinen osuus opinnäytteestäni oli kamarimusiikkikonsertti ”Kaikuja metsästä” 19.3.2017 Pyhän Henrikin Ekumeenisessa Taidekappelissa Turussa.
Opinnäytteeni kirjallisessa työssä käsittelen kehon ja mielen yhteyttä muusikon ja musiikkipedagogin työssä. Kehon ja mielen yhteys on kaksisuuntainen, sillä kehollisilla harjoitteilla on vaikutusta mieleen ja mentaaliharjoituksilla voidaan vaikuttaa kehon toimintaan. Hyödyntämällä työskentelyssä sekä kehollisia harjoituksia että mielikuvaharjoittelua, on mahdollista tehostaa musiikin oppimista, parantaa harjoittelun laatua ja soiton laatua myös esiintyessä.
Työni on jaettu kolmeen päälukuun. Olen laatinut kyselyn vaskipuhaltimien ammattilaisille saadakseni tietoa siitä, millaisista kehollisista ja mentaalisista harjoituksista vastaajat ovat hyötyneet työssään muusikkoina ja pedagogeina. Kyselyn tulokset on jaettu kysymysten aiheiden mukaan niitä vastaaviin päälukuihin.
Ensimmäisessä luvussa käsittelen kehoa ja sen käyttöä vaskipuhaltimien soittamisen näkökulmasta. Määrittelen kehollisen tietoisuuden, käyn läpi optimaalisen soittoasennon ja siihen vaikuttavat kehon tukilihakset. Kerron stressireaktiosta ja kehon rentoutumisesta, sekä vastaajien käyttämistä liikuntamuodoista ja rentoutusharjoituksista.
Toisessa pääluvussa keskityn kehon ja mielen suhteeseen. Kerron, mitä on läsnäolo ja miten tietoisuustaitoja voi harjoitella. Kerron myös tavoista käyttää mentaaliharjoittelua soittoharjoittelun välineenä, sekä millaisia tietoisuus- ja mentaaliharjoituksia kyselyyn vastaajat ovat tehneet.
Kolmannessa pääluvussa sovellan oppimaani keho-mieli-yhteydestä opettamiseen. Kyselytulosten avulla pohdin, miten oppilasta voi ohjata kokonaisvaltaiseen kehon käyttöön soittaessa, ja miten oppilaan henkistä kasvua voi tukea minäpystyvyyttä vahvistamalla.
Opinnäytteeni kirjallisessa työssä käsittelen kehon ja mielen yhteyttä muusikon ja musiikkipedagogin työssä. Kehon ja mielen yhteys on kaksisuuntainen, sillä kehollisilla harjoitteilla on vaikutusta mieleen ja mentaaliharjoituksilla voidaan vaikuttaa kehon toimintaan. Hyödyntämällä työskentelyssä sekä kehollisia harjoituksia että mielikuvaharjoittelua, on mahdollista tehostaa musiikin oppimista, parantaa harjoittelun laatua ja soiton laatua myös esiintyessä.
Työni on jaettu kolmeen päälukuun. Olen laatinut kyselyn vaskipuhaltimien ammattilaisille saadakseni tietoa siitä, millaisista kehollisista ja mentaalisista harjoituksista vastaajat ovat hyötyneet työssään muusikkoina ja pedagogeina. Kyselyn tulokset on jaettu kysymysten aiheiden mukaan niitä vastaaviin päälukuihin.
Ensimmäisessä luvussa käsittelen kehoa ja sen käyttöä vaskipuhaltimien soittamisen näkökulmasta. Määrittelen kehollisen tietoisuuden, käyn läpi optimaalisen soittoasennon ja siihen vaikuttavat kehon tukilihakset. Kerron stressireaktiosta ja kehon rentoutumisesta, sekä vastaajien käyttämistä liikuntamuodoista ja rentoutusharjoituksista.
Toisessa pääluvussa keskityn kehon ja mielen suhteeseen. Kerron, mitä on läsnäolo ja miten tietoisuustaitoja voi harjoitella. Kerron myös tavoista käyttää mentaaliharjoittelua soittoharjoittelun välineenä, sekä millaisia tietoisuus- ja mentaaliharjoituksia kyselyyn vastaajat ovat tehneet.
Kolmannessa pääluvussa sovellan oppimaani keho-mieli-yhteydestä opettamiseen. Kyselytulosten avulla pohdin, miten oppilasta voi ohjata kokonaisvaltaiseen kehon käyttöön soittaessa, ja miten oppilaan henkistä kasvua voi tukea minäpystyvyyttä vahvistamalla.