Työhyvinvointi hoitohenkilöstön voimavarana

Abstract

Sosiaali- ja terveysalalla tehtävässä työssä on hyvät lähtökohdat työhyvinvoinnin kokemiselle. Alalla työskentelevien työtä arvostetaan, koska ihmisläheinen työ koetaan tärkeänä. Työntekijät myös itse arvostavat työtään. Työhyvinvoinnin kehittämisessä olisi tärkeää nähdä työhyvinvointi hoitohenkilöstön voimavarana ja keinona vaikuttaa työn imun kokemuksiin. Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii kuitenkin koko organisaation sitoutumista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilöstön työhyvinvointia ja työn imua. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tarkastella työyhteisön ja johtajan merkitystä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuksen kautta toivottiin saatavan tietoa, jota on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveysalan työhyvinvoinnin kehittämisessä ja johtamisessa. Tutkimus toteutettiin erään kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen neljässä eri työyksikössä, joita olivat neuvolatoiminta, kotihoito, osasto ja poliklinikka. Aihetta tutkittiin hoitotyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin kyselyn avulla, joka sisälsi kaksi eri mittaria, Työn imu 9- ja QPSNordic-ADW-mittarit, sekä itse muotoiltuja avoimia kysymyksiä aiheeseen liittyen. Kyselyn kvantitatiivinen osuus analysoitiin SPSS-ohjelmaa apuna käyttäen ja avoimet kysymykset analysoitiin kvalitatiivisesti sisällönanalyysillä. Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat, että hoitohenkilöstön työhyvinvointi on hyvää. Hoitotyöntekijät kokevat hallitsevansa työnsä hyvin. He ovat myös sitoutuneita ja motivoituneita. Hoitotyöntekijät olivat sekä tyytyväisiä työhönsä, että elämäänsä. Työhyvinvointi parantaa hoitotyöntekijöiden asiakastyössä jaksamista. Suurin osa hoitohenkilöstöstä kokee työn imua useasti viikon aikana. Työyhteisön ja esimiehen merkitys hoitotyöntekijöiden työhyvinvointiin on suuri, mutta johdon tulisi paremmin osoittaa kiinnostustaan ja huolenpitoaan työntekijöistä. Myös työhyvinvoinnin kehittäminen nähtiin tärkeänä. Organisaation johdon tulisi miettiä, miten saadaan kaikki työntekijät huomioitua yksilöllisesti niin, että he voivat olla tyytyväisiä työssään. Myös hoitotyöntekijöiden kokeman työn imun merkitys on tärkeä huomioida. Työn imun tuomat positiiviset tulokset näkyvät asiakastyössä ja hoitotyön laadukkuudessa, mikä on yhä tärkeämpää tulevaisuuden muutoksissa sosiaali- ja terveysalalla.

Health professionals working in the social and health care sector are well placed to experience work satisfaction and wellbeing at work. Their profession and contribution is appreciated as people-centered work is considered important and the employees themselves have a sense of respect for their profession. However, achieving wellbeing at work requires commitment from the entire organization. The purpose of this study was to examine the workplace wellbeing and work engagement amongst healthcare professionals. A further aim was to establish the role of the work community and management. The aim of this study was to gather information that could be beneficial in the development and management of well-being at work within the social and health care sector. The research was conducted in four different social and health care units within the same city: a child health clinic, a home care unit, a hospital ward and an out-patient clinic. The research was conducted from the point of view of nursing professionals. The research was conducted through a questionnaire which used two indicators - the employee engagement 9 and the QPSNordic-ADW. There were also some open-ended questions. The quantitative results were analysed with the help of the SPSS-program and the responses to the open-ended questions were analyzed with the help of a content analysis. The study indicates that the level of wellbeing among healthcare professionals was good. The healthcare professionals felt that they were in control and confident in their work. They were also engaged, motivated and content with their work and private life. When healthcare professionals experience wellbeing at work, this increases their resilience with the client service aspect of their job. The significance of the work community and managers on employee wellbeing was great. However, the management should better demonstrate their interest and caring towards their employees. The development of wellbeing at work was also perceived as important. Positive results of engagement are visible in the quality of client service and care, both of which have increasing importance with the developments in the sector of social and health care.