"PARAS MAHDOLLISUUSHAN SE ON, JOS IHMINEN PYSTYY ASUMAAN KOTONA" : Ikäihmisten, omaishoitajien ja vanhustyön ammattilaisten kokemuksia ikääntyvien kotona asumisen edistämisestä ja palveluiden kehittämisestä
Lehtimäki, Kirsi (2017)
Lehtimäki, Kirsi
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052910888
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja, joiden avulla ikääntyneet ihmiset voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Opinnäytetyössä haluttiin tuoda esille ikäihmisten, omaishoitajien ja vanhustyön ammattilaisten näkemyksiä kotona asumista edistävistä tekijöistä ja niistä keinoista, jotka edesauttaisivat toteuttamaan palveluita vastaamaan ikäihmisten tarpeita. Opinnäytetyön aineisto on kerätty osana Hemma bäst – Kotona paras –hanketta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastattelut suoritettiin ryhmähaastattelemalla fokusryhmiä, jotka koostuivat ikääntyneistä, omaishoitajista sekä vanhustyön ammattilaisista. Aineiston analysointi suoritettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella ilmeni, että sosiaaliset suhteet sekä kotihoidon tarjoamat palvelut ovat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä ikääntyneiden kotona asumisen edistämisessä. Sosiaalisten suhteiden moninaisuus ja vertaistuki auttavat myös omaishoitajia jaksamaan arjessa. Henkisen ja sosiaalisen aktiivisuuden edistäminen ja ympäristön muokkaaminen ikääntyneen toimintakykyä edistäväksi ovat tärkeitä tekijöitä toimintakyvyn säilymisen kannalta.
Tuloksissa ilmeni, että ikääntyneiden sosiaaliseen kanssakäymiseen tarvitaan tukea. Kotihoito koetaan edistävänä tekijänä sosiaalisten suhteiden ylläpidossa, mutta se vaatii toimivaa vuorovaikutusta ja jatkuvuutta. Kotihoidon palveluiden suunnitteluun tarvitaan asiakaslähtöisyyttä ja huomion kiinnittämistä ikääntyneiden henkilökohtaisten hyvinvointisuunnitelmien laatimiseen.
Kotona asuminen kaipaa keskitettyä tietoa saatavilla olevista palveluista ja vaihtoehtoisista tukimuodoista. Ikääntyneiden asumisturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan innovaatioita ja turvallisuustekijöiden kartoittamista yhteistyössä palveluntarjoajien ja omaisten kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastattelut suoritettiin ryhmähaastattelemalla fokusryhmiä, jotka koostuivat ikääntyneistä, omaishoitajista sekä vanhustyön ammattilaisista. Aineiston analysointi suoritettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella ilmeni, että sosiaaliset suhteet sekä kotihoidon tarjoamat palvelut ovat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä ikääntyneiden kotona asumisen edistämisessä. Sosiaalisten suhteiden moninaisuus ja vertaistuki auttavat myös omaishoitajia jaksamaan arjessa. Henkisen ja sosiaalisen aktiivisuuden edistäminen ja ympäristön muokkaaminen ikääntyneen toimintakykyä edistäväksi ovat tärkeitä tekijöitä toimintakyvyn säilymisen kannalta.
Tuloksissa ilmeni, että ikääntyneiden sosiaaliseen kanssakäymiseen tarvitaan tukea. Kotihoito koetaan edistävänä tekijänä sosiaalisten suhteiden ylläpidossa, mutta se vaatii toimivaa vuorovaikutusta ja jatkuvuutta. Kotihoidon palveluiden suunnitteluun tarvitaan asiakaslähtöisyyttä ja huomion kiinnittämistä ikääntyneiden henkilökohtaisten hyvinvointisuunnitelmien laatimiseen.
Kotona asuminen kaipaa keskitettyä tietoa saatavilla olevista palveluista ja vaihtoehtoisista tukimuodoista. Ikääntyneiden asumisturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan innovaatioita ja turvallisuustekijöiden kartoittamista yhteistyössä palveluntarjoajien ja omaisten kanssa.