Selvitys RNC-testauksen työkaluista
Kivimäki, Heidi (2010)
Kivimäki, Heidi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004186566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004186566
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Nokia Siemens Networksille ja tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, löytyykö testaustyökalujen ylläpidossa, käytössä tai korjauksessa sellaisia epäkohtia, jotka aiheuttaisivat ongelmia testaustyön etenemässä.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja kysely toteutettiin sähköisesti eLomakkeella. Opinnäytetyössä kartoitettiin kuinka tärkeänä vastaajat pitivät kysyttyä asiaa ja kuinka tilanne toteutui käytännössä. Teoreettisessa osuudessa on käyty läpi testaustyön sijoittuminen ohjelmistonkehitysprosessissa, testaustyön eri vaiheet ja pureuduttu tarkemmin niihin asioihin joita kyselyssä kartoitettiin, eli testerin konfigurointiin, testaussimulaattoreihin ja testauksen suorittamiseen sekä lokien ottoon että analysointiin.
Kyselyn tuloksista oli havaittavissa selkeitä riskikohtia testausetenemän kannalta, mutta myös vahvuuksia. Riskejä olivat testerin ylläpitoon kulutettu aika sekä se, että testerin ylläpitoa pidettiin erikoisosaamista vaativana tehtävänä. Riskejä aiheutti myös se, että testereiden vikoja ei raportoitu systemaattisesti. Vahvuutena puolestaan oli testiympäristön konfigurointi, joka kyselyn mukaan sujuu sekä ohjelmallisesti että manuaalisesti. Vahvuutena voi pitää myös sitä, että testerin vikatilanteessa käyttötukea sai nopeasti. Myös lokien keräystyökaluja pidettiin yleisesti luotettavina.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että vaikka riskejä ja vahvuuksia löytyy, ei näyttäisi siltä että testaustyökalujen ylläpito, käyttö tai korjaus sisältäisi mitään niin suurta uhkaa, että testausetenemä hidastuisi säännöllisesti tämän takia. Vikatilanteisiin pitäisi kuitenkin varautua ennakoivasti ja työkaluilla pitäisi olla kaikkien tietämät vastuuhenkilöt tai vastuutiimit, joihin voisi ottaa yhteyttä tilanteen vaatiessa.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja kysely toteutettiin sähköisesti eLomakkeella. Opinnäytetyössä kartoitettiin kuinka tärkeänä vastaajat pitivät kysyttyä asiaa ja kuinka tilanne toteutui käytännössä. Teoreettisessa osuudessa on käyty läpi testaustyön sijoittuminen ohjelmistonkehitysprosessissa, testaustyön eri vaiheet ja pureuduttu tarkemmin niihin asioihin joita kyselyssä kartoitettiin, eli testerin konfigurointiin, testaussimulaattoreihin ja testauksen suorittamiseen sekä lokien ottoon että analysointiin.
Kyselyn tuloksista oli havaittavissa selkeitä riskikohtia testausetenemän kannalta, mutta myös vahvuuksia. Riskejä olivat testerin ylläpitoon kulutettu aika sekä se, että testerin ylläpitoa pidettiin erikoisosaamista vaativana tehtävänä. Riskejä aiheutti myös se, että testereiden vikoja ei raportoitu systemaattisesti. Vahvuutena puolestaan oli testiympäristön konfigurointi, joka kyselyn mukaan sujuu sekä ohjelmallisesti että manuaalisesti. Vahvuutena voi pitää myös sitä, että testerin vikatilanteessa käyttötukea sai nopeasti. Myös lokien keräystyökaluja pidettiin yleisesti luotettavina.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että vaikka riskejä ja vahvuuksia löytyy, ei näyttäisi siltä että testaustyökalujen ylläpito, käyttö tai korjaus sisältäisi mitään niin suurta uhkaa, että testausetenemä hidastuisi säännöllisesti tämän takia. Vikatilanteisiin pitäisi kuitenkin varautua ennakoivasti ja työkaluilla pitäisi olla kaikkien tietämät vastuuhenkilöt tai vastuutiimit, joihin voisi ottaa yhteyttä tilanteen vaatiessa.