”Lapsistamme tulee toivottavasti maailmankansalaisia, jotka ottavat ihmiset ihmisinä” : Verkkokysely monikulttuurisille perheille
Ahmaoja, Laura (2017)
Ahmaoja, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052510310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052510310
Tiivistelmä
Sellaisten perheiden määrä kasvaa jatkuvasti, jossa vanhemmat ovat kotoisin eri maista. Silti monilla ihmisillä on edelleen liian vähän tietoa monikulttuurisista perheistä ja monikielisestä kasvatuksesta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli edistää monikulttuuristen perheiden osallisuutta keräämällä ajankohtaista tietoa heidän elämäntilanteestaan ja kuulemalla heidän ajatuksiaan ja mietteitään. Tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta kulttuurien ja perheiden monimuotoisuudesta nykypäivänä keskittyen monikulttuuristen perheiden ajatuksiin ja asemaan Suomessa sekä joltain osin myös muualla maailmassa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui kulttuurin käsitteelle, johon liittyen käsiteltiin kulttuurista moninaisuutta sekä kulttuurienvälisen kasvatuksen merkitystä. Lisäksi tietoperustaan kuului monikulttuuristen perheiden määritelmä, lapsen identiteetin rakentuminen ja vanhempien kielten merkityksen lapsen elämässä. Pari vertaistukea tarjoavaa yhdistystä esiteltiin omassa luvussaan.
Opinnäytetyön tutkimustehtävä oli selvittää, millaisia kieliratkaisuja monikulttuurisissa perheissä tehdään, millaisia merkityksiä he antavat monikulttuurisuudelle ja monikielisyydelle sekä millaisena perheet kokevat ympäristön suhtautumisen perheisiin. Tutkimustehtävän avulla haettiin tietoa esimerkiksi siitä, missä määrin vanhemmat puhuvat omaa äidinkieltään lapselleen, millaisia haasteita perheet ovat kohdanneet elämässään sekä millaisia tarpeita tai toiveita heillä on ympäristön tuesta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena sosiaalisen median välityksellä monikulttuuristen perheiden vanhemmille. Tekstianalyysin lisäksi tehtiin muutamia kuvioita havainnollistamaan tuloksia.
Keskeiset tulokset olivat, että lähes kaikissa perheissä vanhemmat puhuvat lapselleen omaa äidinkieltään aina tai usein ja molempien vanhempien kulttuureja halutaan tehdä näkyviksi lapsen identiteetin rakennusaineina. Tulokset kertoivat ympäristön suhtautumisen olevan pääosin myönteistä, mutta ennakkoluuloilta ja rasismilta ei ole vältytty sekä monesti myös palvelujärjestelmässä on ollut epäkohtia. Tulokset osoittivat, että positiivinen suhtautuminen perheisiin ei aina takaa, että he saisivat tukea lapsen monikielisessä kasvatuksessa. Tulokset olivat hyvin moninaisia ja ne sisälsivät arvokasta tietoa monikulttuuristen perheiden ajatuksista ja toiveista. Tulosten perusteella monikulttuurisissa perheissä oli paljon samankaltaisuuksia, mutta monilta osin on huomioitava jokaisen perheen yksilöllisyys ja erilaiset näkemykset.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui kulttuurin käsitteelle, johon liittyen käsiteltiin kulttuurista moninaisuutta sekä kulttuurienvälisen kasvatuksen merkitystä. Lisäksi tietoperustaan kuului monikulttuuristen perheiden määritelmä, lapsen identiteetin rakentuminen ja vanhempien kielten merkityksen lapsen elämässä. Pari vertaistukea tarjoavaa yhdistystä esiteltiin omassa luvussaan.
Opinnäytetyön tutkimustehtävä oli selvittää, millaisia kieliratkaisuja monikulttuurisissa perheissä tehdään, millaisia merkityksiä he antavat monikulttuurisuudelle ja monikielisyydelle sekä millaisena perheet kokevat ympäristön suhtautumisen perheisiin. Tutkimustehtävän avulla haettiin tietoa esimerkiksi siitä, missä määrin vanhemmat puhuvat omaa äidinkieltään lapselleen, millaisia haasteita perheet ovat kohdanneet elämässään sekä millaisia tarpeita tai toiveita heillä on ympäristön tuesta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena sosiaalisen median välityksellä monikulttuuristen perheiden vanhemmille. Tekstianalyysin lisäksi tehtiin muutamia kuvioita havainnollistamaan tuloksia.
Keskeiset tulokset olivat, että lähes kaikissa perheissä vanhemmat puhuvat lapselleen omaa äidinkieltään aina tai usein ja molempien vanhempien kulttuureja halutaan tehdä näkyviksi lapsen identiteetin rakennusaineina. Tulokset kertoivat ympäristön suhtautumisen olevan pääosin myönteistä, mutta ennakkoluuloilta ja rasismilta ei ole vältytty sekä monesti myös palvelujärjestelmässä on ollut epäkohtia. Tulokset osoittivat, että positiivinen suhtautuminen perheisiin ei aina takaa, että he saisivat tukea lapsen monikielisessä kasvatuksessa. Tulokset olivat hyvin moninaisia ja ne sisälsivät arvokasta tietoa monikulttuuristen perheiden ajatuksista ja toiveista. Tulosten perusteella monikulttuurisissa perheissä oli paljon samankaltaisuuksia, mutta monilta osin on huomioitava jokaisen perheen yksilöllisyys ja erilaiset näkemykset.