Sairaanhoitajien ohjausvalmiuksien ja ohjauskäytänteiden kehittäminen dialyysiyksikössä

Abstract

Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen keskeisenä elementtinä on potilasohjaus. Laadukas ohjaaminen edellyttää hyviä ohjausvalmiuksia, joita ovat sairaanhoitajan tiedot, taidot ja asenteet. Kehittämistyö toteutettiin itsenäisenä projektina, jonka tavoitteena oli laatia hoitajien ohjausvalmiuksien kehittämissuunnitelma sekä yhtenäiset ohjauskäytänteet hemodialyysipotilaiden ohjaukseen.

Tutkimuksellisen osuuden tavoitteena oli tuottaa tietoa dialyysihoitajien ohjausvalmiuksista ja -edellytyksistä dialyysiyksikössä. Aineisto kerättiin sähköisenä Webropol-kyselynä. Kohderyhmänä oli erään yliopistosairaalan dialyysiyksikön sairaanhoitajat (N=49). Kyselyyn vastasi 25 hoitajaa ja vastausprosentti oli 51 %. Kyselyn tulosten perusteella sairaanhoitajat arvioivat omat teoriatietonsa ohjattavista asioista kokonaisuudessaan melko hyviksi lukuun ottamatta eri kulttuurista tulevan potilaan ohjaamista ja vertaistukeen tai sosiaalietuuksiin liittyviä teoriatietoja. Myös ohjausprosessin sairaanhoitajat arvioivat osaavansa pääosin hyvin. Monipuolisten oh-jausmenetelmien hallinnassa oli kehitettävää. Lisäksi resurssien koettiin osittain olevan liian niukat laadukkaalle potilasohjaukselle. Potilasohjaus koettiin tärkeäksi ja sairaanhoitajat olivat halukkaita kehittymään potilasohjaajina.

Kyselyn tuloksia hyödyntäen laadittiin sairaanhoitajille ohjausosaamisen kehittämissuunnitelma. Ohjauksen tueksi laadittiin tarkistuslista ohjattavista asioista ja yhtenäistä kirjaamista kehitettiin ohjauksen parantamiseksi. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, millä tavoin potilasohjausta toteutetaan sairaanhoitajien arvioimana, potilaiden näkökulmasta tai kirjaamisen perusteella.

One of the essential parts of patient care is giving guidance and instructions. Every nursing professional has the duty of guiding the patient and therefore, the goal is to encounter, listen to and respect the human being. This is emphasized especially among patients with chronic disease. Willingness to develop patient education was expressed in the dialysis unit.

The aim of the project was to improve the quality of patient counselling by redrafting a new plan for the educational needs of dialysis nurses and to formulate common prevailing practice among nurses for hemodialysis patient counselling.

The aim of the study was to explore the opinions of nurses´ attitudes, interaction skills and knowledge towards the hemodialysis patient counselling. The data was collected from the dialysis nurses by using a structured questionnaire (n=25) and with the response rate of 51%.

The results of the study indicated that the nursing staff assessed themselves to possess a rather good knowledge of counselling. However, further education was needed to gain more theoretical knowledge related to counselling multicultural patients, welfare benefits and peer support. In addition, a need to develop diverse counselling methods was identified.

The results were utilized in planning the actions for nurses to improve their patient education skills. Furthermore, the documentation of the patient records was developed by making a checklist of patient counselling. In future, more information is needed to investigate how patient counselling is implemented considering the perspective of the nurses and patients, and on the basis of the patient record documentation.