Mitä lapsivuodeosastolla tapatuu? : ohjausvideo henkilökunnan ja perheiden tueksi
Pirinen, Helena; Laukkanen, Katja (2017)
Pirinen, Helena
Laukkanen, Katja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229392
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229392
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kehittämistyö, joka toteutettiin yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan naistenosaston kanssa. Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa KYS:n naistenosaston synnyttäneiden puolen toimintaa ja tiloja esittelevä perheiden ohjausvideo, joka helpottaa osaston henkilökuntaa päivittäisessä työssään. Kehittämistyön tavoitteena oli, että kehitettävän videon avulla voidaan monipuolistaa KYS:n naistenosaston esittelyä ja osaltaan parantaa osastolla toteutettavaa perheiden ohjaamista.
Video antaa tietoa helposti lähestyttävässä muodossa ensimmäistä kertaa KYS:lle synnyttämään tuleville perheille. Välitön syntymän jälkeinen kätilötyö alkaa, kun lapsi ja äiti siirtyvät synnytysosastolta naistenosaston synnyttäneiden puolelle, ja se jatkuu aina kotiuttamiseen asti. Synnytyssalista naistenosastolle siirrytään kätilön saattamana äidin ja vastasyntyneen ollessa hyväkuntoisia, aikaisintaan noin kahden tunnin kuluttua synnytyksestä. Olisi hyvä, että perhe tutustuisi etukäteen videon avulla naistenosastoon, jotta perhe ja työntekijät voisivat keskittyä olennaiseen synnytyksen jälkeen. Videon katsottuaan vanhemmat osaavat pohtia etukäteen, mitkä asiat ovat erityisen tärkeitä osata ennen kotiinlähtöä. Videolla käsitellään asiat melko pintapuolisesti, mistä syystä vanhempien olisi hyvä itse etsiä enemmän tietoa.
Video korostaa vuorovaikutuksen merkitystä vauvan ja vanhempien välillä, jotta se sujuisi alusta alkaen. Lisäksi haluttiin tuoda ilmi vierihoidon merkitystä sekä vanhempien omatoimisuutta osastolla. Tuoreet vanhemmat voivat tuntea epävarmuutta ja turvattomuuden tunnetta. Uudenlainen arki vauvan kanssa voi pelottaa. On tutkittu, että tiedon jakaminen perheelle mahdollistaa ja rohkaisee osallistumaan uusien päätösten tekoon. Ohjaus myös vähentää epävarmuutta muun muassa vanhemmuudesta ja lapsen hoitamisesta. Vauvaperheen ohjauksessa korostuvat tarpeiden määrittely ja niiden mukainen ohjaus.
Tutkimusten perusteella potilaiden video-ohjauksesta on hyötyä, sillä videon avulla voidaan esimerkiksi yksinkertaistaa ja helpottaa tiedon hankintaa, vähentää potilaiden etukäteen tuntemaa ahdistusta ja parantaa potilaan omahoitoa. Tutkimuksissa on myös käynyt ilmi, että potilaat kaipaavat monipuolisia ohjausmenetelmiä.
Video antaa tietoa helposti lähestyttävässä muodossa ensimmäistä kertaa KYS:lle synnyttämään tuleville perheille. Välitön syntymän jälkeinen kätilötyö alkaa, kun lapsi ja äiti siirtyvät synnytysosastolta naistenosaston synnyttäneiden puolelle, ja se jatkuu aina kotiuttamiseen asti. Synnytyssalista naistenosastolle siirrytään kätilön saattamana äidin ja vastasyntyneen ollessa hyväkuntoisia, aikaisintaan noin kahden tunnin kuluttua synnytyksestä. Olisi hyvä, että perhe tutustuisi etukäteen videon avulla naistenosastoon, jotta perhe ja työntekijät voisivat keskittyä olennaiseen synnytyksen jälkeen. Videon katsottuaan vanhemmat osaavat pohtia etukäteen, mitkä asiat ovat erityisen tärkeitä osata ennen kotiinlähtöä. Videolla käsitellään asiat melko pintapuolisesti, mistä syystä vanhempien olisi hyvä itse etsiä enemmän tietoa.
Video korostaa vuorovaikutuksen merkitystä vauvan ja vanhempien välillä, jotta se sujuisi alusta alkaen. Lisäksi haluttiin tuoda ilmi vierihoidon merkitystä sekä vanhempien omatoimisuutta osastolla. Tuoreet vanhemmat voivat tuntea epävarmuutta ja turvattomuuden tunnetta. Uudenlainen arki vauvan kanssa voi pelottaa. On tutkittu, että tiedon jakaminen perheelle mahdollistaa ja rohkaisee osallistumaan uusien päätösten tekoon. Ohjaus myös vähentää epävarmuutta muun muassa vanhemmuudesta ja lapsen hoitamisesta. Vauvaperheen ohjauksessa korostuvat tarpeiden määrittely ja niiden mukainen ohjaus.
Tutkimusten perusteella potilaiden video-ohjauksesta on hyötyä, sillä videon avulla voidaan esimerkiksi yksinkertaistaa ja helpottaa tiedon hankintaa, vähentää potilaiden etukäteen tuntemaa ahdistusta ja parantaa potilaan omahoitoa. Tutkimuksissa on myös käynyt ilmi, että potilaat kaipaavat monipuolisia ohjausmenetelmiä.