Afgaaninvinttikoiran hemofilia A:han liittyvien ehdokasgeenivarianttien validointi
Hiltunen, Kaisu (2017)
Hiltunen, Kaisu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705209170
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705209170
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia kahta geneettistä varianttia, joiden epäillään aiheuttavan hemofilia A:n afgaaninvinttikoiralla. Hemofilia A on perinnöllinen verenvuototauti, jota esiintyy monilla lajeilla, ihminen ja koira mukaan lukien. Koirangeenit-tutkimusryhmän tekemät varianttilöydöt sijaitsevat F8-geenissä, ja tämän työn tarkoitus oli validoida nämä ehdokasvariantit. Variantit löydettiin analysoitaessa sairaan yksilön eksomisekvensointiaineistoa.
F8-geenin eksonissa 14 sijaitsevan pistemutaation validointia varten näytteiksi valittiin 24 tervettä sairaan yksilön sukulaista. Testatuista koirista viidellä uroskoiralla oli hemitsygoottisena tutkittava variantti ja kahdeksan naarasta oli kantajia. Sairaan yksilön fenotyyppi oli hyvin vakava hemofilia, joten terveet genotyypiltään hemitsygootit yksilöt todistavat hypoteesia vastaan. Eksonissa 14 sijaitseva kandidaattivariantti ei siis todennäköisesti aiheuta hemofiliaa afgaaninvinttikoirilla, ainakaan yksinään. Eksonin 13 silmukointialueelta löytyneen insertiomutaation selvittelyssä sekvensoitiin yhteensä 19 koiraa, joista neljällä terveellä sukulaisella oli sama genotyyppi kuin sairaalla uroksella. Jos tulokset olisivat olleet lupaavia, olisi näytteitä analysoitu enemmän, mutta tämä määrä riitti todistamaan, että nämä variantit eivät todennäköisesti aiheuta sairautta.
Tutkimusaineistona olivat suomalaiset puhdasrotuiset afgaaninvinttikoirat, joista omistaja oli luovuttanut EDTA-verinäytteet koirien DNA-pankkiin. Tutkittaville varianteille suunniteltiin alukkeet PCR- ja sekvensointireaktioita varten. DNA:ta monistettiin PCR-menetelmällä, ja ulkopuolinen taho suoritti sekvensoinnin kapillaarisekvensoinnilla. Tuloksia käsiteltiin Sequencher-ohjelmalla.
Tässä tutkimuksessa ei voitu poissulkea mutaatioiden osallisuutta monitekijäisessä hemofiliassa. Tutkimusta jatketaan keskittymällä mutaatioihin von Willebrandin tekijää koodaavassa geenissä. Näiden proteiinirakenteita muuttavien mutaatioiden yhteisvaikutus F8-geenin mutaatioiden kanssa voi olla hyytymistekijä VIII:n vajeen taustalla. Geenivirheen löytäminen mahdollistaisi geenitestin kehittämisen koirien jalostuksen avuksi.
F8-geenin eksonissa 14 sijaitsevan pistemutaation validointia varten näytteiksi valittiin 24 tervettä sairaan yksilön sukulaista. Testatuista koirista viidellä uroskoiralla oli hemitsygoottisena tutkittava variantti ja kahdeksan naarasta oli kantajia. Sairaan yksilön fenotyyppi oli hyvin vakava hemofilia, joten terveet genotyypiltään hemitsygootit yksilöt todistavat hypoteesia vastaan. Eksonissa 14 sijaitseva kandidaattivariantti ei siis todennäköisesti aiheuta hemofiliaa afgaaninvinttikoirilla, ainakaan yksinään. Eksonin 13 silmukointialueelta löytyneen insertiomutaation selvittelyssä sekvensoitiin yhteensä 19 koiraa, joista neljällä terveellä sukulaisella oli sama genotyyppi kuin sairaalla uroksella. Jos tulokset olisivat olleet lupaavia, olisi näytteitä analysoitu enemmän, mutta tämä määrä riitti todistamaan, että nämä variantit eivät todennäköisesti aiheuta sairautta.
Tutkimusaineistona olivat suomalaiset puhdasrotuiset afgaaninvinttikoirat, joista omistaja oli luovuttanut EDTA-verinäytteet koirien DNA-pankkiin. Tutkittaville varianteille suunniteltiin alukkeet PCR- ja sekvensointireaktioita varten. DNA:ta monistettiin PCR-menetelmällä, ja ulkopuolinen taho suoritti sekvensoinnin kapillaarisekvensoinnilla. Tuloksia käsiteltiin Sequencher-ohjelmalla.
Tässä tutkimuksessa ei voitu poissulkea mutaatioiden osallisuutta monitekijäisessä hemofiliassa. Tutkimusta jatketaan keskittymällä mutaatioihin von Willebrandin tekijää koodaavassa geenissä. Näiden proteiinirakenteita muuttavien mutaatioiden yhteisvaikutus F8-geenin mutaatioiden kanssa voi olla hyytymistekijä VIII:n vajeen taustalla. Geenivirheen löytäminen mahdollistaisi geenitestin kehittämisen koirien jalostuksen avuksi.