Triax-anturielementin prosessikontrollin parantaminen sahauksessa
Spora, Katariina (2017)
Spora, Katariina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188827
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188827
Tiivistelmä
Insinöörityö on tehty toimeksiantona Murata Electronics Oy:lle, joka erikoistuu mikroelektromekaanisten (MEMS) kiihtyvyys-, kallistus- sekä kulmanopeusantureiden valmistamiseen sekä suunnitteluun. Työn tavoitteena oli tutkia, voiko Murata Electronicsin tuotteen Triax-anturielementin prosessikontrollia parantaa uudella mittauksella sahauksessa.
Insinöörityö rajattiin koskemaan pelkästään Triax-anturielementtiä sen hyvin suuren tuotantovolyymin takia. Työn teoriaosuudessa käsitellään anturielementtien rakennetta ja toimintaperiaatteita, Triax-anturielementtiä sekä työn kannalta tärkeimpiä prosesseja: sahausta ja höyrystystä. Työn käytännön osuudessa keskitytään mittalaitteilta saadun datan tulkitsemiseen.
Työtä varten luotiin mittalaitteelle uusi ohjelma, jolla mitattiin anturielementiltä kahta sahauskulmaa entisen yhden sijaan. Sahauksen jälkeen anturielementit siirtyvät höyrystykseen, jossa anturielementit erotetaan toisistaan ja niiden pinnalle höyrystetään alumiini- tai kultapinnoite. Jokaisen anturielementin höyrystetty metallipinnoite tarkastetaan.
Tässä työssä verrattiin sahauskulmia höyrystyspinnoituksen tuloksiin sekä höyrystyksen hylkykoodeihin. Tuloksista tutkittiin, löytyykö anturielementeiltä enemmän vinoja pinnoitteita sekä murtumaa, jos uusi mittaus sahauksessa on antanut 90 asteesta paljon poikkeavan kulman suuruuden. Mittaustuloksia kerättiin sahauksesta kattavasti ja johtopäätösten tekemiseen valittiin tulokset kahden viikon mittaiselta aikajaksolta.
Tuloksista kävi ilmi, että Triax-anturielementin pitkän sivun kulma ei vaikuta kovin paljoa myöhempien prosessien saantoon. Tutkimuksessa löydettiin korrelaatio pitkän sivun kulman suuruuden ja suurempien hylkymäärien välillä, mutta hylkymäärät kasvavat niin minimaalisesti, ettei uusi mittaus anna juuri ollenkaan uutta tietoa prosessista.
Insinöörityö rajattiin koskemaan pelkästään Triax-anturielementtiä sen hyvin suuren tuotantovolyymin takia. Työn teoriaosuudessa käsitellään anturielementtien rakennetta ja toimintaperiaatteita, Triax-anturielementtiä sekä työn kannalta tärkeimpiä prosesseja: sahausta ja höyrystystä. Työn käytännön osuudessa keskitytään mittalaitteilta saadun datan tulkitsemiseen.
Työtä varten luotiin mittalaitteelle uusi ohjelma, jolla mitattiin anturielementiltä kahta sahauskulmaa entisen yhden sijaan. Sahauksen jälkeen anturielementit siirtyvät höyrystykseen, jossa anturielementit erotetaan toisistaan ja niiden pinnalle höyrystetään alumiini- tai kultapinnoite. Jokaisen anturielementin höyrystetty metallipinnoite tarkastetaan.
Tässä työssä verrattiin sahauskulmia höyrystyspinnoituksen tuloksiin sekä höyrystyksen hylkykoodeihin. Tuloksista tutkittiin, löytyykö anturielementeiltä enemmän vinoja pinnoitteita sekä murtumaa, jos uusi mittaus sahauksessa on antanut 90 asteesta paljon poikkeavan kulman suuruuden. Mittaustuloksia kerättiin sahauksesta kattavasti ja johtopäätösten tekemiseen valittiin tulokset kahden viikon mittaiselta aikajaksolta.
Tuloksista kävi ilmi, että Triax-anturielementin pitkän sivun kulma ei vaikuta kovin paljoa myöhempien prosessien saantoon. Tutkimuksessa löydettiin korrelaatio pitkän sivun kulman suuruuden ja suurempien hylkymäärien välillä, mutta hylkymäärät kasvavat niin minimaalisesti, ettei uusi mittaus anna juuri ollenkaan uutta tietoa prosessista.