Eroavatko suomalaisten ja ulkomaalaisten tekemät raiskausrikokset toisistaan?
Karjalainen, Eveliina (2017)
Karjalainen, Eveliina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705026090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705026090
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Poliisihallituksen mahdollistamana, ei kuitenkaan toimeksiantamana. Opinnäytetyössä on vertailtu suomalaisten ja ulkomaalaisten tekemiä raiskausrikoksia Suomessa vuoden 2015 ajalta. Tutkimuksessa on vertailtu rikosten tekopaikkaa, tekotapaa, käytettyä väkivaltaa sekä epäiltyjen lukumäärää tekoa kohden.
Tutkimuksen tarkoitus on ollut selvittää, eroaako suomalaisten ja ulkomaalaisten raiskausrikokset merkitsevästi toisistaan ja näin mahdollistaa paremmin ennaltaehkäisevä työ raiskausrikosten vähentämiseksi sekä kehittää valistustyötä kohderyhmittäin.
Opinnäytetyön aineistoanalyysi pohjautuu Suomen lainsäädäntöön, Maahanmuuttoviraston ja Tilastokeskuksen virallisiin internetsivuihin sekä alan kirjallisuuteen. Tutkimuksen aineisto pohjautuu poliisin RikiTrip-tietojärjestelmään, josta on yksitellen poimittu tiedot tutkimuksen suorittamiseksi. Tutkimusaineisto on analysoitu tilastollisella menetelmällä, tarkemmin suhteellisen osuuksien testillä, jolloin tulokseksi on saatu joko tilastollisesti merkitseviä eroja tai pystytään toteamaan, ettei tilastollisesti merkitsevää eroa suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä ole.
Tutkimuksen perusteella suomalaisten ja ulkomaalaisten raiskausrikosten välillä löytyi eroja, mutta myös yhteneväisyyksiä. Suomalainen raiskaa tilastollisesti merkitsevästi yleisemmin yksityisasunnossa kuin ulkomaalainen, ja ulkomaalainen raiskaa yleisimmin yleisellä paikalla kuin suomalainen. Teoissa käytetyn väkivallan käytön osalta ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Sen sijaan tekotavan osalta ilmeni, että suomalainen raiskaa yleisemmin puolustuskyvyttömässä tai tiedostamattomassa tilassa olevan henkilön kuin ulkomaalainen.
Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa löytyy virhemahdollisuuksia, toisaalta luotettavuutta parantavia tekijöitä. Tutkimus on suuntaa antava ja mahdollistaa jatkotutkimuksen aiheen parissa, mikäli sellainen katsotaan tarpeelliseksi tai aiheeseen halutaan perehtyä tarkemmin tulevaisuudessa.
Tämän työn tekemiseen on saatu Poliisihallituksen lupa 11.2.2016.
Tutkimuksen tarkoitus on ollut selvittää, eroaako suomalaisten ja ulkomaalaisten raiskausrikokset merkitsevästi toisistaan ja näin mahdollistaa paremmin ennaltaehkäisevä työ raiskausrikosten vähentämiseksi sekä kehittää valistustyötä kohderyhmittäin.
Opinnäytetyön aineistoanalyysi pohjautuu Suomen lainsäädäntöön, Maahanmuuttoviraston ja Tilastokeskuksen virallisiin internetsivuihin sekä alan kirjallisuuteen. Tutkimuksen aineisto pohjautuu poliisin RikiTrip-tietojärjestelmään, josta on yksitellen poimittu tiedot tutkimuksen suorittamiseksi. Tutkimusaineisto on analysoitu tilastollisella menetelmällä, tarkemmin suhteellisen osuuksien testillä, jolloin tulokseksi on saatu joko tilastollisesti merkitseviä eroja tai pystytään toteamaan, ettei tilastollisesti merkitsevää eroa suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä ole.
Tutkimuksen perusteella suomalaisten ja ulkomaalaisten raiskausrikosten välillä löytyi eroja, mutta myös yhteneväisyyksiä. Suomalainen raiskaa tilastollisesti merkitsevästi yleisemmin yksityisasunnossa kuin ulkomaalainen, ja ulkomaalainen raiskaa yleisimmin yleisellä paikalla kuin suomalainen. Teoissa käytetyn väkivallan käytön osalta ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Sen sijaan tekotavan osalta ilmeni, että suomalainen raiskaa yleisemmin puolustuskyvyttömässä tai tiedostamattomassa tilassa olevan henkilön kuin ulkomaalainen.
Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa löytyy virhemahdollisuuksia, toisaalta luotettavuutta parantavia tekijöitä. Tutkimus on suuntaa antava ja mahdollistaa jatkotutkimuksen aiheen parissa, mikäli sellainen katsotaan tarpeelliseksi tai aiheeseen halutaan perehtyä tarkemmin tulevaisuudessa.
Tämän työn tekemiseen on saatu Poliisihallituksen lupa 11.2.2016.