Sikiön magneettikuvaus
Lahtela, Laura-Elina (2017)
Lahtela, Laura-Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168569
Tiivistelmä
Magneettikuvauslaitteiden ja tekniikoiden kehittyessä sikiön magneettitutkimuksia tehdään lisääntyvissä määrin. Sikiön magneettikuvaus vaatii tietoa, taitoa ja perehtyneisyyttä röntgenhoitajalta. Opinnäytetyön tarkoituksena ja tavoitteena oli tuottaa tietoa sikiön magneettikuvauksien toteutuksesta sekä syventää röntgenhoitajien osaamista ja tietoutta aiheesta.
Verkkokyselyllä kartoitettiin yliopistosairaaloiden (n=5) röntgenhoitajilta (n=45) sikiön magneettitutkimusten nykyisiä kuvauskäytäntöjä. Systemaattisella kirjallisuushaulla valikoituneet julkaisut (n=10) käsittelivät sikiön magneettitutkimuksissa käytettyjä kuvaustekniikoita. Verkkokyselyn aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin ja avointen kysymysten aineisto teemoiteltiin. Systemaattinen kirjallisuushaun analysointi tapahtui teoriasidonnaisella teemoittelulla. Kehittämistehtävänä luotiin tutkimusohje Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen AD2-röntgenosastolle sikiön magneettitutkimuksista, jota voidaan hyödyntää sikiön magneettikuvauksia suunniteltaessa ja tehdessä.
Tulosten perusteella sikiön magneettikuvaus on haastava kuvaus tekijälleen. Hyvät esivalmistelut ja asettelu kuvaukseen ovat onnistuneen kuvauksen kannalta olennaisia. Potilasturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Röntgenlääkärin paikallaolo kuvauksen aikana katsotaan välttämättömäksi ja yhteistyö fyysikoiden kanssa tarpeelliseksi. Suurimmaksi haasteeksi koetaan sikiön liikehdintä kuvauksen aikana sekä riittävän kuvanlaadun aikaansaaminen. Gradienttikaikupohjaiset kuvasarjat ovat yleisimpiä sikiön kuvauksissa käytettyjä sekvenssejä. Kuvauksen nopeuttamiseen suositellaan rinnakkaiskuvauksen käyttöä. Navigaatio-ohjatun triggaus-tekniikan ja reaaliaikaisen cine-tekniikan käyttö ovat aiheellisia sikiön magneettikuvantamisessa.
Verkkokyselyllä kartoitettiin yliopistosairaaloiden (n=5) röntgenhoitajilta (n=45) sikiön magneettitutkimusten nykyisiä kuvauskäytäntöjä. Systemaattisella kirjallisuushaulla valikoituneet julkaisut (n=10) käsittelivät sikiön magneettitutkimuksissa käytettyjä kuvaustekniikoita. Verkkokyselyn aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin ja avointen kysymysten aineisto teemoiteltiin. Systemaattinen kirjallisuushaun analysointi tapahtui teoriasidonnaisella teemoittelulla. Kehittämistehtävänä luotiin tutkimusohje Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen AD2-röntgenosastolle sikiön magneettitutkimuksista, jota voidaan hyödyntää sikiön magneettikuvauksia suunniteltaessa ja tehdessä.
Tulosten perusteella sikiön magneettikuvaus on haastava kuvaus tekijälleen. Hyvät esivalmistelut ja asettelu kuvaukseen ovat onnistuneen kuvauksen kannalta olennaisia. Potilasturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Röntgenlääkärin paikallaolo kuvauksen aikana katsotaan välttämättömäksi ja yhteistyö fyysikoiden kanssa tarpeelliseksi. Suurimmaksi haasteeksi koetaan sikiön liikehdintä kuvauksen aikana sekä riittävän kuvanlaadun aikaansaaminen. Gradienttikaikupohjaiset kuvasarjat ovat yleisimpiä sikiön kuvauksissa käytettyjä sekvenssejä. Kuvauksen nopeuttamiseen suositellaan rinnakkaiskuvauksen käyttöä. Navigaatio-ohjatun triggaus-tekniikan ja reaaliaikaisen cine-tekniikan käyttö ovat aiheellisia sikiön magneettikuvantamisessa.