Harkko- ja puutalon koko elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskenta
Virnes, Pinja (2017)
Virnes, Pinja
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117745
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kahden talon rakentamisen ja käytönaikaisen energiankulutuksen aiheuttamia hiilijalanjälkiä. Tutkittavina tyyppitaloina oli Lakan Betonin mallitaloista valikoitunut yksikerroksinen harkkorakenteinen talo, jota verrattiin pinta-alaltaan ja muodoltaan yhtäläiseen puurakenteiseen taloon. Seinärakenteita lukuun ottamatta, taloissa oli identtiset ylä- ja alapohjat sekä terassit ja perustukset.
Tutkimuksessa laskettiin talojen käytönaikainen energiankulutus CADS 17.0 ohjelmistolla, josta saatiin rakennuksille energiaselvitykset ja todistukset. Hiilijalanjäljen laskenta suoritettiin SimaPro-laskurilla, josta koko elinkaaren aikaiseksi hiilijalanjäljeksi saatiin harkkotalolle 259 000 tCO₂e (hiilidioksidiekvivalenttia). Vastaava luku puutalolle oli 247 000 tCO₂e. Tulokset olivat odotettuja ja hyviä uudisrakennuksen arvoja, joista kävi ilmi, että rakennuksen käytönaikaisen energiankulutuksen aiheuttamat päästöt nostattivat hiilijalanjälkiä huomattavasti, mutta samalla tasasivat hiilijalanjälkieroja talojen välillä.
Tämän opinnäytetyön aihe on hyvin ajankohtainen, koska kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia ja lisäksi lait sekä asetukset vaativat nykyisin energiatehokkaan rakentamistavan noudattamista. Jokaisen olisi omalta kohdaltaan hyvä kiinnittää huomiota ilmastonmuutoksen hillitsemiseen esimerkiksi energiankulutustottumuksiaan seuraten.
Tutkimuksessa laskettiin talojen käytönaikainen energiankulutus CADS 17.0 ohjelmistolla, josta saatiin rakennuksille energiaselvitykset ja todistukset. Hiilijalanjäljen laskenta suoritettiin SimaPro-laskurilla, josta koko elinkaaren aikaiseksi hiilijalanjäljeksi saatiin harkkotalolle 259 000 tCO₂e (hiilidioksidiekvivalenttia). Vastaava luku puutalolle oli 247 000 tCO₂e. Tulokset olivat odotettuja ja hyviä uudisrakennuksen arvoja, joista kävi ilmi, että rakennuksen käytönaikaisen energiankulutuksen aiheuttamat päästöt nostattivat hiilijalanjälkiä huomattavasti, mutta samalla tasasivat hiilijalanjälkieroja talojen välillä.
Tämän opinnäytetyön aihe on hyvin ajankohtainen, koska kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia ja lisäksi lait sekä asetukset vaativat nykyisin energiatehokkaan rakentamistavan noudattamista. Jokaisen olisi omalta kohdaltaan hyvä kiinnittää huomiota ilmastonmuutoksen hillitsemiseen esimerkiksi energiankulutustottumuksiaan seuraten.