Pohjoisen nuori vaikuttajana : Lapin nuorisovaltuustojen nuorten kokemuksia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja verkostoitumisesta
Ala-Kahrakuusi, Jari (2017)
Ala-Kahrakuusi, Jari
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705097053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705097053
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten pohjoisessa asuva nuori kokee voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan, ja millaiset ovat hänen mahdollisuutensa verkostoitua. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää erityisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa nimenomaisesti Lapin alueen nuorten vaikuttamiseen ja verkostoitumiseen.
Opinnäytetyön tilaaja on Tornion kaupungin nuorisotoimi. Opinnäytetyön aineiston kerääminen oli linkitetty Helsingissä 24.- 26.11.2016 järjestetyn Lappi Vapaaksi- tapahtuman oheen. Kohderyhmänä toimi Tornion, Inarin ja Saamelaiskäräjien nuorisovaltuustojen/neuvostojen nuoret.
Tutkimusmenetelminä käytin sekä verkkokyselyä (Webropol), että haastatteluja. Verkkokyselyn tarkoituksena oli kerätä pääasiallinen materiaali tutkimukselle. Verkkokysely lähetettiin kaikille kohderyhmänä olleiden nuorisovaltuustojen nuorille. Haastattelujen tarkoitus oli toimia syventävänä materiaalina kyselyssäkin esiintyneille kysymyksille. Haastatteluja kertyi yksi jokaiselta nuorisovaltuustolta/neuvostolta, ja ne tehtiin Lappi Vapaaksi- tapahtuman aikana.
Tutkimuksessa selvisi, ettei pohjoisen nuoren luotto omiin vaikutusmahdollisuuksiin ole lainkaan oletettavaa. Vaikka vaikuttamisessa paikallisella tasolla nähtiin pohjoisessa jopa tiettyjä etuja etelän kasvukeskuksiin nähden, valtakunnallisen tason vaikuttaminen koettiin huomattavasti hankalammaksi. Nuorten vastauksista on kuitenkin havaittavissa silti tietynasteista luottoa edustukselliselle järjestelmälle ominaisille vaikutuskeinoille.
Myös verkostoitumisessa nähtiin haasteita. Vaikka uusien verkostojen luominen Lapissa koettiin mahdollisesti helpommaksi pienempien asukasmäärien johdosta, verkostojen ylläpitäminen sen sijaan nähtiin hankalana, pääosin välimatkojen vuoksi. Nuorten välistä verkostoitumista pidettiin kuitenkin hyvin tärkeänä jo pelkästään vaikuttamisen kannalta, ja verkostoitumismahdollisuuksia haluttiinkin joissain määrin myös lisättävän.
Nuorisovaltuustojen, nuorisotoimien ja koulujen nähtiin olevan vastuullisessa asemassa sekä nuorten yhteiskunnallisen vaikuttamisen, että verkostoitumisen onnistumiselle. Edellä mainitut toimintaympäristöt ovat sellaisia, jotka ovat myös olennaisia ympäristöjä yhteisöpedagogin ammattialan näkökulmasta.
Opinnäytetyön tilaaja on Tornion kaupungin nuorisotoimi. Opinnäytetyön aineiston kerääminen oli linkitetty Helsingissä 24.- 26.11.2016 järjestetyn Lappi Vapaaksi- tapahtuman oheen. Kohderyhmänä toimi Tornion, Inarin ja Saamelaiskäräjien nuorisovaltuustojen/neuvostojen nuoret.
Tutkimusmenetelminä käytin sekä verkkokyselyä (Webropol), että haastatteluja. Verkkokyselyn tarkoituksena oli kerätä pääasiallinen materiaali tutkimukselle. Verkkokysely lähetettiin kaikille kohderyhmänä olleiden nuorisovaltuustojen nuorille. Haastattelujen tarkoitus oli toimia syventävänä materiaalina kyselyssäkin esiintyneille kysymyksille. Haastatteluja kertyi yksi jokaiselta nuorisovaltuustolta/neuvostolta, ja ne tehtiin Lappi Vapaaksi- tapahtuman aikana.
Tutkimuksessa selvisi, ettei pohjoisen nuoren luotto omiin vaikutusmahdollisuuksiin ole lainkaan oletettavaa. Vaikka vaikuttamisessa paikallisella tasolla nähtiin pohjoisessa jopa tiettyjä etuja etelän kasvukeskuksiin nähden, valtakunnallisen tason vaikuttaminen koettiin huomattavasti hankalammaksi. Nuorten vastauksista on kuitenkin havaittavissa silti tietynasteista luottoa edustukselliselle järjestelmälle ominaisille vaikutuskeinoille.
Myös verkostoitumisessa nähtiin haasteita. Vaikka uusien verkostojen luominen Lapissa koettiin mahdollisesti helpommaksi pienempien asukasmäärien johdosta, verkostojen ylläpitäminen sen sijaan nähtiin hankalana, pääosin välimatkojen vuoksi. Nuorten välistä verkostoitumista pidettiin kuitenkin hyvin tärkeänä jo pelkästään vaikuttamisen kannalta, ja verkostoitumismahdollisuuksia haluttiinkin joissain määrin myös lisättävän.
Nuorisovaltuustojen, nuorisotoimien ja koulujen nähtiin olevan vastuullisessa asemassa sekä nuorten yhteiskunnallisen vaikuttamisen, että verkostoitumisen onnistumiselle. Edellä mainitut toimintaympäristöt ovat sellaisia, jotka ovat myös olennaisia ympäristöjä yhteisöpedagogin ammattialan näkökulmasta.