Tunteet ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa : kysely röntgenhoitajaopiskelijoille
Koli, Sofia; Lehtinen, Taija (2017)
Koli, Sofia
Lehtinen, Taija
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056463
Tiivistelmä
Tunteet ovat osa jokapäiväistä elämää. Ne ovat subjektiivisia reaktioita, jotka vaikuttavat tapaamme toimia, havainnoida ja oppia. Tunteet ovat motivaatiomme, hyvinvointimme ja yhteistyötaitojemme lähtökohtia. Itsensä tunteminen ja tunteiden käsitteleminen ovat tärkeitä taitoja, joita jokaisen olisi hyvä harjaannuttaa. Tunnetaitojen avulla on helpompi ymmärtää muita ihmisiä, olla joustava ja hyväksyä vaikeidenkin asioiden kohtaamista. Röntgenhoitajaopiskelijan syvällisen oppimisen ja ammatillisen kasvun lähde ovat ammattitaitoa edistävät harjoittelut, joista yli kolmasosa opinnoista koostuu. Väistämättä myös harjoittelujaksoilla herää tunteita. Tämän lisäksi röntgenhoitajan työ edellyttää eettistä ja empaattista otetta potilaan kanssa tapahtuvaan hoitoon ja vuorovaikutukseen, onnistuneen ja turvallisen kuvantamistapahtuman saavuttamiseksi.
Tavoitteenamme oli herätellä opiskelijoita tutustumaan omaan sisäiseen maailmaansa oman harjoittelun aikaisen oppimisensa, hyvinvointinsa ja ammatillisen kasvunsa tukemiseksi. Tarkoituksenamme oli vastata survey -menetelmää soveltaen tutkimuskysymyksiin: minkälaisia tunteita röntgenhoitajaopiskelijoilla herää harjoittelujakson aikana ja miten röntgenhoitajaopiskelijat niitä käsittelevät. Kohderyhmänä olivat Turun ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopiskelijat (n = 56). Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol 2.0 -verkkokysely ohjelmaa käyttäen. Vastausaktiivisuus oli 43 %.
Harjoittelujakso herättää opiskelijoissa paljon tunteita. Tulosten perusteella kielteiset tunteet ovat myönteisiä hallitsevampia, vaikka todennäköisyys harjoittelun aikaisille myönteisille tunteille onkin suurempi (Siira & Saarinen 2011, 46, 50). Yleisin kielteisin tunne on epävarmuus ja myönteisin onnistumisen ilo. Tunteisiin päädytään nopeasti ja niitä esiintyy enemmistöllä päivittäin tai viikoittain. Myönteiset tunteet ovat kielteisiä tunteita pitkäkestoisempia, tehden niistä vakaampia. Tunteet havaitaan vahvasti myös kehollisesti esimerkiksi päänsärkynä, jännityksenä ja hymyileväisyytenä. Opiskelijat käsittelevät tunteitaan paljon keskustelemalla opiskelutovereiden ja läheisten kanssa, sekä ennakoivana tunteiden säätelyn keinona välttelevät satunnaisesti tilanteita jossa ikäviä tunteita syntyy. Vastaajista lähes puolet hyödyntää myös mielikuvaharjoittelua. Enemmistö kokee tunteiden nimeämisen helpoksi, ja pysähtyykin pohtimaan tunteitaan ja niiden syitä harjoittelun aikana.
Tavoitteenamme oli herätellä opiskelijoita tutustumaan omaan sisäiseen maailmaansa oman harjoittelun aikaisen oppimisensa, hyvinvointinsa ja ammatillisen kasvunsa tukemiseksi. Tarkoituksenamme oli vastata survey -menetelmää soveltaen tutkimuskysymyksiin: minkälaisia tunteita röntgenhoitajaopiskelijoilla herää harjoittelujakson aikana ja miten röntgenhoitajaopiskelijat niitä käsittelevät. Kohderyhmänä olivat Turun ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopiskelijat (n = 56). Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol 2.0 -verkkokysely ohjelmaa käyttäen. Vastausaktiivisuus oli 43 %.
Harjoittelujakso herättää opiskelijoissa paljon tunteita. Tulosten perusteella kielteiset tunteet ovat myönteisiä hallitsevampia, vaikka todennäköisyys harjoittelun aikaisille myönteisille tunteille onkin suurempi (Siira & Saarinen 2011, 46, 50). Yleisin kielteisin tunne on epävarmuus ja myönteisin onnistumisen ilo. Tunteisiin päädytään nopeasti ja niitä esiintyy enemmistöllä päivittäin tai viikoittain. Myönteiset tunteet ovat kielteisiä tunteita pitkäkestoisempia, tehden niistä vakaampia. Tunteet havaitaan vahvasti myös kehollisesti esimerkiksi päänsärkynä, jännityksenä ja hymyileväisyytenä. Opiskelijat käsittelevät tunteitaan paljon keskustelemalla opiskelutovereiden ja läheisten kanssa, sekä ennakoivana tunteiden säätelyn keinona välttelevät satunnaisesti tilanteita jossa ikäviä tunteita syntyy. Vastaajista lähes puolet hyödyntää myös mielikuvaharjoittelua. Enemmistö kokee tunteiden nimeämisen helpoksi, ja pysähtyykin pohtimaan tunteitaan ja niiden syitä harjoittelun aikana.