Hotellin kosteiden tilojen siivouksen kehittäminen
Savelainen, Päivi (2010)
Savelainen, Päivi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004136421
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004136421
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää hotellin kosteiden tilojen siivousta. Varsinaisina kohteina olivat tamperelaisen hotellin huoneiden yhteydessä olevat kylpyhuoneet sekä yleiset saunatilat, joissa käytännön testaukset tehtiin. Hotellin kylpyhuoneet ovat vanhoja ja ongelmana oli niiden puhdistettavuus. Erityisesti punalevä on ollut kylpyhuoneissa ongelmana. Saunatiloissa pyrittiin siihen, että viikoittaisella peruspesulla sekä tukena päivittäisellä ylläpitosiivouksella saataisiin puhtaustaso säilymään mahdollisimman hyvänä. Hotellissa on ollut erityisesti miesten saunan puolella ongelmana suuri käyttöaste ja sitä kautta suuri likaantuvuus.
Kylpyhuoneiden osalta testattiin uutta kylpyhuoneiden pinnoille kehiteltyä suoja-ainetta. Neljästä peruspestystä huoneesta kahteen levitettiin suoja-aine ja kylpyhuoneita seurattiin kerran viikossa yhteensä kuukauden ajan. Seurantamenetelminä käytettiin valokuvausta sekä puhtausnäytteitä (hygicult ja luminometri). Tulosten seuranta vain kuukauden ajan ei tuonut kylpyhuoneiden välille vielä suuria muutoksia, mutta kylpyhuoneet, joihin suoja-aine oli levitetty, olivat helpommin puhdistuvia ja esimerkiksi suihkulasit säilyivät suoja-aineellisessa kylpyhuoneessa puhtaampina kuin vain peruspestyssä kylpyhuoneessa. Mikäli seuranta-aikaa jatkettaisiin useampia kuukausia, todelliset suoja-aineen hyödyt tulisivat todennäköisesti vasta tällöin esille.
Saunan osalta kehitettiin yhtenäiset työohjeet erityisesti saunatilojen viikoittaiseen peruspesuun keskittyen puhdistusaineiden monipuoliseen ja oikeaan käyttöön. Lisäksi työohjeet kehitettiin päivittäiseen ylläpitosiivoukseen. Työohjeet perustuivat teoriapohjaan sekä käytännön testauksiin.
Kylpyhuoneiden osalta testattiin uutta kylpyhuoneiden pinnoille kehiteltyä suoja-ainetta. Neljästä peruspestystä huoneesta kahteen levitettiin suoja-aine ja kylpyhuoneita seurattiin kerran viikossa yhteensä kuukauden ajan. Seurantamenetelminä käytettiin valokuvausta sekä puhtausnäytteitä (hygicult ja luminometri). Tulosten seuranta vain kuukauden ajan ei tuonut kylpyhuoneiden välille vielä suuria muutoksia, mutta kylpyhuoneet, joihin suoja-aine oli levitetty, olivat helpommin puhdistuvia ja esimerkiksi suihkulasit säilyivät suoja-aineellisessa kylpyhuoneessa puhtaampina kuin vain peruspestyssä kylpyhuoneessa. Mikäli seuranta-aikaa jatkettaisiin useampia kuukausia, todelliset suoja-aineen hyödyt tulisivat todennäköisesti vasta tällöin esille.
Saunan osalta kehitettiin yhtenäiset työohjeet erityisesti saunatilojen viikoittaiseen peruspesuun keskittyen puhdistusaineiden monipuoliseen ja oikeaan käyttöön. Lisäksi työohjeet kehitettiin päivittäiseen ylläpitosiivoukseen. Työohjeet perustuivat teoriapohjaan sekä käytännön testauksiin.