Raukeavan konkurssipesän suurimmat velkaerät

Abstract

Konkursseja säätelee vuonna 2004 voimaan tullut konkurssilaki (120/2004), jonka 1 luvun 1 §:n mukaan konkurssiin voidaan asettaa velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan. Konkurssiin asetettavan tahon tulee olla konkurssikelpoinen ja se voi olla esimerkiksi luonnollinen henkilö, yhtiö, säätiö, kuolinpesä, konkurssipesä tai muu oikeushenkilö.

Konkurssi alkaa silloin, kun velallinen asetetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin. Tällöin velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta ja määräysvalta siirtyy konkurssipesän hallinnolle, joka koostuu pesänhoitajasta ja velkojista. Konkurssipesän hallinnon tehtävä on konkurssipesän selvittäminen, eli pesän saattaminen siihen kuntoon, että sen omaisuus on myyty ja varat voidaan jakaa velkojille. Pesänhoitajan tehtäviin kuuluu myös muun muassa pesäluettelon ja velallisselvityksen laadinta.

Pyrkimyksenä konkurssimenettelyissä on, että velkojille kertyisi jako-osuuksia ja että konkurssi jatkuisi täysimittaisena lopputilityksen hyväksymiseen asti. Konkurssimenettely voi kuitenkin päättyä myös esimerkiksi raukeamiseen, jota tässä opinnäytetyössä on tarkemmin tutkittu.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää raukeavien konkurssipesien suurimmat velkaerät. Tässä opinnäytetyössä on selvitetty myös sitä, mikä velkaerä mahdollisesti aiheuttaa konkurssin, tai ainakin edesauttaa konkurssiin ajautumista. Opinnäytetyössä on selvitetty valittujen konkurssipesien suurimmat velkaerät, jotta jatkossa olisi mahdollista tehdä lisätutkimuksia esimerkiksi siitä, voisiko suuren velan kertymiseen puuttua aiemmin, jotta raukeavien konkurssipesien määrä saataisiin laskuun ja voitaisiin jopa ehkäistä konkurssien syntymistä varhaisella puuttumisella velkojen syntyyn.

Tämän opinnäytetyön tulos on, että verovelat ovat suurin velkaerä 48 prosentissa tutkituista konkurssipesistä, rahoituslaitosvelat 29 prosentissa, ostovelat 7 prosentissa ja muut velat 16 prosentissa.

Bankruptcies are regulated by a bankruptcy law (120/2004) that came into force in 2004. Pursuant to article 1 of the first chapter of the bankruptcy law, a debtor, unable to deal with his debts, can be forced into bankruptcy. The debtor forced into bankruptcy must be bankruptcy competent and it can be for example an individual, a company, a foundation, an estate, a bankruptcy or another legal entity.

The bankruptcy begins when a deptor has bankruptcy imposed on themselves by a decision of the court. At that moment the debtor loses his/her legal right to govern the property belonging to the estate and the authority is handed over to the administration of bankruptcy (consisting of a bankruptcy manager and creditors). The administration of bankruptcy is assigned to sort out the estate (meaning to sell the property and to make sure that the assets can be shared to the creditors). The bankruptcy manager is also responsible for making an estate inventory and a clearance relating to the debtor.

The aim of the bankruptcy proceedings is that the creditors accumulate shares and that the bankruptcy would continue in full-length until the approval of the final settlement of accounts. However, bankruptcy itself can also for example result in lapse of bankruptcy (which is studied more in depth in this thesis).

The aim of this thesis thus was to find out which are the biggest liabilities in lapsed bankruptcies. I also tried to find out which liability might be the cause of the bankruptcy, or at least the one that contributes to the drifting towards a bankruptcy. In this thesis the biggest debts of selected bankruptcies were studied, so in the future further research could be done to find out whether it would be possible to interfere earlier when large debts are accumulating, so that the number of lapsed bankruptcies could be diminished and possibly even some bankruptcies prevented.

As a result of the study I found out that in the cases studied; tax liabilities are the biggest debt (in 48 % of cases), financial liabilities (in 29 % of cases), purchased debts (in 7 % of cas-es) and other debts (in 16 % of cases).