Raukeavan konkurssipesän suurimmat velkaerät
Jyrkinen, Anette (2017)
Jyrkinen, Anette
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036160
Tiivistelmä
Konkursseja säätelee vuonna 2004 voimaan tullut konkurssilaki (120/2004), jonka 1 luvun 1 §:n mukaan konkurssiin voidaan asettaa velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan. Konkurssiin asetettavan tahon tulee olla konkurssikelpoinen ja se voi olla esimerkiksi luonnollinen henkilö, yhtiö, säätiö, kuolinpesä, konkurssipesä tai muu oikeushenkilö.
Konkurssi alkaa silloin, kun velallinen asetetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin. Tällöin velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta ja määräysvalta siirtyy konkurssipesän hallinnolle, joka koostuu pesänhoitajasta ja velkojista. Konkurssipesän hallinnon tehtävä on konkurssipesän selvittäminen, eli pesän saattaminen siihen kuntoon, että sen omaisuus on myyty ja varat voidaan jakaa velkojille. Pesänhoitajan tehtäviin kuuluu myös muun muassa pesäluettelon ja velallisselvityksen laadinta.
Pyrkimyksenä konkurssimenettelyissä on, että velkojille kertyisi jako-osuuksia ja että konkurssi jatkuisi täysimittaisena lopputilityksen hyväksymiseen asti. Konkurssimenettely voi kuitenkin päättyä myös esimerkiksi raukeamiseen, jota tässä opinnäytetyössä on tarkemmin tutkittu.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää raukeavien konkurssipesien suurimmat velkaerät. Tässä opinnäytetyössä on selvitetty myös sitä, mikä velkaerä mahdollisesti aiheuttaa konkurssin, tai ainakin edesauttaa konkurssiin ajautumista. Opinnäytetyössä on selvitetty valittujen konkurssipesien suurimmat velkaerät, jotta jatkossa olisi mahdollista tehdä lisätutkimuksia esimerkiksi siitä, voisiko suuren velan kertymiseen puuttua aiemmin, jotta raukeavien konkurssipesien määrä saataisiin laskuun ja voitaisiin jopa ehkäistä konkurssien syntymistä varhaisella puuttumisella velkojen syntyyn.
Tämän opinnäytetyön tulos on, että verovelat ovat suurin velkaerä 48 prosentissa tutkituista konkurssipesistä, rahoituslaitosvelat 29 prosentissa, ostovelat 7 prosentissa ja muut velat 16 prosentissa.
Konkurssi alkaa silloin, kun velallinen asetetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin. Tällöin velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta ja määräysvalta siirtyy konkurssipesän hallinnolle, joka koostuu pesänhoitajasta ja velkojista. Konkurssipesän hallinnon tehtävä on konkurssipesän selvittäminen, eli pesän saattaminen siihen kuntoon, että sen omaisuus on myyty ja varat voidaan jakaa velkojille. Pesänhoitajan tehtäviin kuuluu myös muun muassa pesäluettelon ja velallisselvityksen laadinta.
Pyrkimyksenä konkurssimenettelyissä on, että velkojille kertyisi jako-osuuksia ja että konkurssi jatkuisi täysimittaisena lopputilityksen hyväksymiseen asti. Konkurssimenettely voi kuitenkin päättyä myös esimerkiksi raukeamiseen, jota tässä opinnäytetyössä on tarkemmin tutkittu.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää raukeavien konkurssipesien suurimmat velkaerät. Tässä opinnäytetyössä on selvitetty myös sitä, mikä velkaerä mahdollisesti aiheuttaa konkurssin, tai ainakin edesauttaa konkurssiin ajautumista. Opinnäytetyössä on selvitetty valittujen konkurssipesien suurimmat velkaerät, jotta jatkossa olisi mahdollista tehdä lisätutkimuksia esimerkiksi siitä, voisiko suuren velan kertymiseen puuttua aiemmin, jotta raukeavien konkurssipesien määrä saataisiin laskuun ja voitaisiin jopa ehkäistä konkurssien syntymistä varhaisella puuttumisella velkojen syntyyn.
Tämän opinnäytetyön tulos on, että verovelat ovat suurin velkaerä 48 prosentissa tutkituista konkurssipesistä, rahoituslaitosvelat 29 prosentissa, ostovelat 7 prosentissa ja muut velat 16 prosentissa.