Energiapaalien luonnonkuivaamisen tehostaminen aurinkoenergialla
Pöyhönen, Arttu (2017)
Lataukset:
Pöyhönen, Arttu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702072074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702072074
Tiivistelmä
Energiapuun kosteus vaikuttaa siihen, kuinka hyvää polttoainetta kaadetuista puista saa-daan. Fixteri-paali teknologialla paalatut energiapuupaalit ovat olleet ongelmallisia kui-vumisen kannalta.
Työn tavoitteena oli selvittää, voidaanko aurinkoenergiaa hyödyntäen tehostaa Fixteri-paalien kuivumista. Tutkimus toteutettiin Saarijärvellä Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutin pihassa Tarvaalassa, jonne oli pinottu neljä eri pinoa, joista kaksi oli pinoladonta- ja kaksi ristiladontapinoa. Yhteen pinoladontapinoon asennettiin aurinko-kuivaimet, jolloin kolme muuta pinoa toimi verrokkeina. Pinojen kuivumista mitattiin kos-teusnäytteiden avulla ja punnitsemalla pinot ennen ja jälkeen tutkimuksen. Datalogge-reita käytettiin koko tutkimuksen ajan mittaamaan yhden pinoladonta- ja yhden ristila-dontapinon sisällä olevan ilman kosteutta. Koealueella oli myös sääasema, joka mittasi jatkuvasti ulkoilman kosteutta ja lämpötilaa.
Saatuja tuloksia aurinkokuivatusta pinoladontapinosta verrattiin kolmeen muuhun ver-rokki pinoon. Tarkkailtiin myös, kuinka ulkoilman kosteus ja lämpötila vaikuttavat pinojen sisällä olevaan ilmaan.
Tuloksista huomattiin, että punnituksen perusteella aurinkokuivattu pino kuivui parhai-ten, mutta kosteusnäytteet osoittivat, että parhaiten olivat kuivaneet luonnonmukaisesti kuivuneet ristiladontapinot. Tutkimuksessa selvisi myös, kuinka tästä tehtävät jatkotut-kimukset tulisi tehdä. Dataloggerien tietojen perusteella saatiin osoitusta siitä, että aurin-koenergialla kuivatun pinon etuosassa ilma kiersi paremmin kuin ristiladontapinoissa. Aurinkokuivatun pinoladontapinon takaosassa ilma kiersi yhtä tehokkaasti kuin luonnon-mukaisesti kuivaneessa ristiladontapinossa.
Työn tavoitteena oli selvittää, voidaanko aurinkoenergiaa hyödyntäen tehostaa Fixteri-paalien kuivumista. Tutkimus toteutettiin Saarijärvellä Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutin pihassa Tarvaalassa, jonne oli pinottu neljä eri pinoa, joista kaksi oli pinoladonta- ja kaksi ristiladontapinoa. Yhteen pinoladontapinoon asennettiin aurinko-kuivaimet, jolloin kolme muuta pinoa toimi verrokkeina. Pinojen kuivumista mitattiin kos-teusnäytteiden avulla ja punnitsemalla pinot ennen ja jälkeen tutkimuksen. Datalogge-reita käytettiin koko tutkimuksen ajan mittaamaan yhden pinoladonta- ja yhden ristila-dontapinon sisällä olevan ilman kosteutta. Koealueella oli myös sääasema, joka mittasi jatkuvasti ulkoilman kosteutta ja lämpötilaa.
Saatuja tuloksia aurinkokuivatusta pinoladontapinosta verrattiin kolmeen muuhun ver-rokki pinoon. Tarkkailtiin myös, kuinka ulkoilman kosteus ja lämpötila vaikuttavat pinojen sisällä olevaan ilmaan.
Tuloksista huomattiin, että punnituksen perusteella aurinkokuivattu pino kuivui parhai-ten, mutta kosteusnäytteet osoittivat, että parhaiten olivat kuivaneet luonnonmukaisesti kuivuneet ristiladontapinot. Tutkimuksessa selvisi myös, kuinka tästä tehtävät jatkotut-kimukset tulisi tehdä. Dataloggerien tietojen perusteella saatiin osoitusta siitä, että aurin-koenergialla kuivatun pinon etuosassa ilma kiersi paremmin kuin ristiladontapinoissa. Aurinkokuivatun pinoladontapinon takaosassa ilma kiersi yhtä tehokkaasti kuin luonnon-mukaisesti kuivaneessa ristiladontapinossa.