Hyvä perehdytys päiväkodissa : Perehdytyskansio Koivukummun päiväkodille
Heikkonen, Karoliina (2017)
Heikkonen, Karoliina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114615
Tiivistelmä
Viime vuosikymmenien myötä laajentunut perehdyttämisen käsite, sekä tarve ovat luoneet paineita eri aloille ja organisaatioille pysyä mukana ajanmukaisen perehdyttämisen järjestämisessä. Varhaiskasvatus on käynyt läpi useita suuria rakennemuutoksia viime vuosina, kuten varhaiskasvatuslain uudistuminen. Tähän liitettynä varhaiskasvatuksen kentän suuri vaihtelu on yhtenäisen perehdyttämisen linjan muodostaminen vaikeaa.
Työ on muodoltaan tutkimuksellista kehittämistoimintaa, jonka tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajan päiväkodin perehdyttämisen tilaa, kuten myös selvittää mitä on hyvä perehdytys ja mitä siihen vaaditaan. Tavoitteena oli samalla tuottaa toimeksiantajan käyttöön perehdytyskansio perehdyttämisen tueksi. Työ toteutettiin kyselylomakkeen muodossa. Kyselylomake lähetettiin jokaiselle kunnan varhaiskasvatuksen työntekijälle.
Tuloksissa ilmeni, että perehdyttämisen järjestämisestä kyllä huolehditaan työyhteisössä, mutta toimintaa voisi kehittää vielä paremmin paikkaa palvelevaksi, esimerkiksi ajankäyttöä tehostamalla ja selkeyttämällä vastuunjakoa. Työyksikössä perehdyttämisen koettiin kuitenkin olevan riittävää. Perehdytyskansion sisällöstä tärkeimmiksi nousivat työvuorokohtaiset tehtävät sekä pelastussuunnitelma.
Varhaiskasvatuksen kentällä järjestettävä perehdytys saattaa olla joiltain osin vaillinaista, kuten tässäkin työssä tulosten myötä huomattiin. Näiden vajavaisuuksien korjaamiseksi on kuitenkin kehitetty uudenlaisia perehdyttämisen keinoja. Yksi yleistyvä tapa on tässä työssä tuotettu perehdytyskansio toimeksiantajan päiväkotiin, jonka avulla kehitettiin perehdytystoimintaa.
Työ on muodoltaan tutkimuksellista kehittämistoimintaa, jonka tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajan päiväkodin perehdyttämisen tilaa, kuten myös selvittää mitä on hyvä perehdytys ja mitä siihen vaaditaan. Tavoitteena oli samalla tuottaa toimeksiantajan käyttöön perehdytyskansio perehdyttämisen tueksi. Työ toteutettiin kyselylomakkeen muodossa. Kyselylomake lähetettiin jokaiselle kunnan varhaiskasvatuksen työntekijälle.
Tuloksissa ilmeni, että perehdyttämisen järjestämisestä kyllä huolehditaan työyhteisössä, mutta toimintaa voisi kehittää vielä paremmin paikkaa palvelevaksi, esimerkiksi ajankäyttöä tehostamalla ja selkeyttämällä vastuunjakoa. Työyksikössä perehdyttämisen koettiin kuitenkin olevan riittävää. Perehdytyskansion sisällöstä tärkeimmiksi nousivat työvuorokohtaiset tehtävät sekä pelastussuunnitelma.
Varhaiskasvatuksen kentällä järjestettävä perehdytys saattaa olla joiltain osin vaillinaista, kuten tässäkin työssä tulosten myötä huomattiin. Näiden vajavaisuuksien korjaamiseksi on kuitenkin kehitetty uudenlaisia perehdyttämisen keinoja. Yksi yleistyvä tapa on tässä työssä tuotettu perehdytyskansio toimeksiantajan päiväkotiin, jonka avulla kehitettiin perehdytystoimintaa.