Poistoilmalämpöpumpun kannattavuus asuinkerrostalossa
Holopainen, Jukka (2017)
Holopainen, Jukka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704184841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704184841
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää asuinkerrostaloon asennetun poistoilmalämpöpumppujärjestelmän kannattavuus ja investoinnin takaisinmaksuaika. Tavoitteena oli myös selvittää tekijöitä, joilla lämpöpumpun toimintaa voitaisiin nykyisestään tehostaa. Tutkimuskohteina oli kolme Itä-Vantaalla sijaitsevaa asuinkerrostaloa. Taloissa oli poistoilmanvaihtojärjestelmä ja talot oli kytketty kaukolämpöön. Taloihin oli asennettu poistoilmalämpöpumppu vuosina 2011–2013. Kahdessa asuinkerrostalossa poistoilmalämpöpumpun lämmöntalteenottopatterit muutettiin kesällä 2016 lisäämällä toinen lämmöntalteenottopatteri sarjaan. Selvityksen lähtötietoina käytettiin kerrostalojen lämmitysenergian kulutustietoja (Enerkey-järjestelmä), rakennusautomaation mittausdataa ja lämpöpumppujärjestelmästä mitattuja lämpötilatietoja.
Lämmöntalteenottopatterista mitattiin poistoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus ennen patteria ja patterin jälkeen sekä patterin nesteen meno- ja paluulämpötilat. Mittauksissa huomattiin, että yhden kerrostalon lämmöntalteenottopatterit oli kytketty ns. myötävirtakytkennällä. Lämmöntalteenottopatteri mallinnettiin ja osoitettiin, että vastavirtakytkennällä lämmöntalteenottopatteri olisi noin 20 % tehokkaampi. Rakennuksesta poistuva mittausajan keskimääräinen vesihöyryn määrä oli mittaustulosten mukaan 5,22 kg/h, rakennus.
Tulokset osoittivat, että poistoilmalämpöpumppu on asuinkerrostalossa kannattava investointi, kun se on huolellisesti suunniteltu, toteutettu ja ylläpidetty. Rasinkatu 20 suora takaisinmaksuaika oli noin yhdeksän vuotta. Lämpöpumpun toiminnan seuraaminen edellyttää erityisosaamista. Työn tuloksia voi hyödyntää poistoilmalämpöpumppujärjestelmän suunnittelussa.
Lämmöntalteenottopatterista mitattiin poistoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus ennen patteria ja patterin jälkeen sekä patterin nesteen meno- ja paluulämpötilat. Mittauksissa huomattiin, että yhden kerrostalon lämmöntalteenottopatterit oli kytketty ns. myötävirtakytkennällä. Lämmöntalteenottopatteri mallinnettiin ja osoitettiin, että vastavirtakytkennällä lämmöntalteenottopatteri olisi noin 20 % tehokkaampi. Rakennuksesta poistuva mittausajan keskimääräinen vesihöyryn määrä oli mittaustulosten mukaan 5,22 kg/h, rakennus.
Tulokset osoittivat, että poistoilmalämpöpumppu on asuinkerrostalossa kannattava investointi, kun se on huolellisesti suunniteltu, toteutettu ja ylläpidetty. Rasinkatu 20 suora takaisinmaksuaika oli noin yhdeksän vuotta. Lämpöpumpun toiminnan seuraaminen edellyttää erityisosaamista. Työn tuloksia voi hyödyntää poistoilmalämpöpumppujärjestelmän suunnittelussa.