Nasevan lääkekirjanpidon hyödyntäminen vasikkakasvattamoissa : Hengitystietulehdusten lukumäärien esiintyvyys
Nousiainen, Mira (2017)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Nousiainen, Mira
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704134785
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704134785
Tiivistelmä
Vasikoita on ajan myötä kasvatettu monilla eri tavoilla, kuhunkin aikaan sopivalla tyylillä. Vasikoiden hoitokäytän-teet muuttuvat uusien tutkimusten ja hankkeiden tuloksien myötä. Suomessa vasikat alkukasvatetaan maito- sekä emolehmätiloilla ennen vasikkakasvattamoon siirtymistä. Alkukasvatustiloilla vasikoita hoidetaan erilaisilla tavoilla. Vasikka voidaan vieroittaa emästään heti syntymän jälkeen vasikkaigluun, yksilö- tai ryhmäkarsinaan, jossa sitä ruokitaan täysmaidolla tai juomarehulla sekä väki ja säilörehulla että kuivalla heinällä. Erilaisia vieroitustapoja ovat lisäksi lyhyt vierihoito, osittainen vierihoito ja kokoaikainen vierihoito.
Vasikkavälityksen kautta 7—21 päivän ikäiset ternivasikat siirtyvät vasikkakasvattamoihin. Kasvattamoiden ryhmä-koot vaihtelevat, eikä kahta samanlaista kasvattamoa ole. Vasikkakasvattamossa vasikat kasvatetaan 5—6 kuu-kauden ikäisiksi, jonka jälkeen ne siirtyvät loppukasvattamoon.
Vasikkakasvattamoihin siirtyvät vasikat kantavat mukanaan jokainen oman lähtötilansa bakteeri- ja viruskantaa. Kasvattamossa bakteeri- ja viruskannat risteävät vasikoiden ollessa samassa osastossa. Seurauksena on vasikoiden sairastuminen erilaisiin tauteihin. Eniten vasikat sairastavat hengitystietulehdusta. Hengitystietulehduksen vakavuus vaihtelee tulehduksen aiheuttajan mukaan.
Selvitystyössä tutkittiin Naseva-tietokannasta saatavan aineiston käsiteltävyyttä ja aineistoa jäsenneltiin käyttökelpoiseen muotoon. Saadusta aineistosta selvitettiin vasikoiden hengitystietulehduksiin liittyviä tunnuslukuja. Selvitystyöhön käytettiin yhdeksän vasikkakasvattamon Naseva-tietokannasta poimittuja vuosii 2015–2016 koskevia hoito- sekä nautalistauksia. Toimitetussa aineistossa hoitotoimenpidemerkintöjä oli yhteensä 69 307. Vuotta 2015 koskevia merkintöjä oli 45 421. Nautalistauksien tiedot jäsenneltiin käsittelemään vuotta 2015.
Selvitystyön tuloksista ilmenee, että Naseva-aineistoa ei ole tarkoitettu tutkimuskäyttöön. Tämän hetkisessä muo-dossa Naseva-aineisto ei ole vasikkakasvattamoyrittäjän käyttöön toimiva ratkaisu. Tilanväen tulisi pystyä tutki-maan aineistoa vähäisellä muokkaamisella. Tällä hetkellä aineisto ei sovellu sellaiseen käyttöön. Naseva-aineistosta selvisi, että hengitystietulehduksia esiintyy vasikkakasvattamoista eläinmäärästä riippumatta. Selvitystyön valossa vasikoiden hoitokäytänteillä sekä osastokoolla on enemmän vaikutusta hengitystietulehdukseen sairastumiseen kuin vasikkakasvattamon kokoluokalla.
Vasikkavälityksen kautta 7—21 päivän ikäiset ternivasikat siirtyvät vasikkakasvattamoihin. Kasvattamoiden ryhmä-koot vaihtelevat, eikä kahta samanlaista kasvattamoa ole. Vasikkakasvattamossa vasikat kasvatetaan 5—6 kuu-kauden ikäisiksi, jonka jälkeen ne siirtyvät loppukasvattamoon.
Vasikkakasvattamoihin siirtyvät vasikat kantavat mukanaan jokainen oman lähtötilansa bakteeri- ja viruskantaa. Kasvattamossa bakteeri- ja viruskannat risteävät vasikoiden ollessa samassa osastossa. Seurauksena on vasikoiden sairastuminen erilaisiin tauteihin. Eniten vasikat sairastavat hengitystietulehdusta. Hengitystietulehduksen vakavuus vaihtelee tulehduksen aiheuttajan mukaan.
Selvitystyössä tutkittiin Naseva-tietokannasta saatavan aineiston käsiteltävyyttä ja aineistoa jäsenneltiin käyttökelpoiseen muotoon. Saadusta aineistosta selvitettiin vasikoiden hengitystietulehduksiin liittyviä tunnuslukuja. Selvitystyöhön käytettiin yhdeksän vasikkakasvattamon Naseva-tietokannasta poimittuja vuosii 2015–2016 koskevia hoito- sekä nautalistauksia. Toimitetussa aineistossa hoitotoimenpidemerkintöjä oli yhteensä 69 307. Vuotta 2015 koskevia merkintöjä oli 45 421. Nautalistauksien tiedot jäsenneltiin käsittelemään vuotta 2015.
Selvitystyön tuloksista ilmenee, että Naseva-aineistoa ei ole tarkoitettu tutkimuskäyttöön. Tämän hetkisessä muo-dossa Naseva-aineisto ei ole vasikkakasvattamoyrittäjän käyttöön toimiva ratkaisu. Tilanväen tulisi pystyä tutki-maan aineistoa vähäisellä muokkaamisella. Tällä hetkellä aineisto ei sovellu sellaiseen käyttöön. Naseva-aineistosta selvisi, että hengitystietulehduksia esiintyy vasikkakasvattamoista eläinmäärästä riippumatta. Selvitystyön valossa vasikoiden hoitokäytänteillä sekä osastokoolla on enemmän vaikutusta hengitystietulehdukseen sairastumiseen kuin vasikkakasvattamon kokoluokalla.