Biljardin SM-loppukilpailujen monikameraohjaus
Laine, Samuli (2009)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Laine, Samuli
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004126368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004126368
Tiivistelmä
Eri biljardilajien SM-loppukilpailut ovat järjestetty yhdeksi tapahtumaksi vuodesta 2003 lähtien. Kyseiseen finaaliin pääsee karsintakilpailujen kautta, neljästä eri lajista,
neljä parasta pelaajaa, joiden kesken mitalit ratkotaan kevään päätapahtumassa. Tämän tapahtuman on ollut tarkoitus palvella paikalle pääseviä lajin harrastajia ja siitä
kiinnostuneita katsojia keräämällä Suomen 16 parasta pelaajaa saman katon alle. Biljardi on Suomessa marginaalilaji, joten mikään televisiokanava ei ole ollut halukas tekemään ähetystä kilpailutapahtumasta valtakunnalliseen televisioverkkoon. Toteutimme monikameratekniikalla, seitsemää kameraa käyttäen, 11 -tuntisen suoran lähetyksen tapahtumasta. Streamaustekniikkaa käyttäen lähetimme kuvan ja äänen Internetin välityksellä katsojille. Käytössämme oli seitsemän kameraa ja yhtä monta mikrofonia kuvaa ja ääntä välittämään, sekä työryhmä joka käsitti 13 henkilöä. Kilpailuja on ollut vuosittain paikanpäällä seuraamassa noin 200 katsojaa. Tämän työn oli tarkoitus palvella niitä, jotka eivät menneet paikalle katsomaan pelejä, mutta olivat kiinnostuneita lajista. Tämän opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee yksi- ja monikameratekniikoita, sekä niiden eroja, että eri kameroiden ja kameramiesten rooleja. Lisäksi käsitellään tehtyä ennakkosuunnittelua ja sen tarvetta, sekä tuotantoryhmän koostumista. Pääaiheena työssä on urheilun ohjaaminen, ohjaajan velvollisuudet yleisöä kohtaan, lajin erityispiirteet sekä ongelmien ja ratkaisujen pohtiminen. Tekstissä käydään myös läpi tuotantoon liittyviä rajoituksia ja esteitä joita tuli esiin sekä laitteiston, tilan, että teknisen osaamisen suhteen. Työssä käsitellään myös aiempaa, vuonna 2007 toteutettua lähetystä, sekä tuotoksien välillä tapahtunutta kehitystä. Työ tehtiin yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Suomen biljardiliiton ja J-lan Oy:n kanssa.
neljä parasta pelaajaa, joiden kesken mitalit ratkotaan kevään päätapahtumassa. Tämän tapahtuman on ollut tarkoitus palvella paikalle pääseviä lajin harrastajia ja siitä
kiinnostuneita katsojia keräämällä Suomen 16 parasta pelaajaa saman katon alle. Biljardi on Suomessa marginaalilaji, joten mikään televisiokanava ei ole ollut halukas tekemään ähetystä kilpailutapahtumasta valtakunnalliseen televisioverkkoon. Toteutimme monikameratekniikalla, seitsemää kameraa käyttäen, 11 -tuntisen suoran lähetyksen tapahtumasta. Streamaustekniikkaa käyttäen lähetimme kuvan ja äänen Internetin välityksellä katsojille. Käytössämme oli seitsemän kameraa ja yhtä monta mikrofonia kuvaa ja ääntä välittämään, sekä työryhmä joka käsitti 13 henkilöä. Kilpailuja on ollut vuosittain paikanpäällä seuraamassa noin 200 katsojaa. Tämän työn oli tarkoitus palvella niitä, jotka eivät menneet paikalle katsomaan pelejä, mutta olivat kiinnostuneita lajista. Tämän opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee yksi- ja monikameratekniikoita, sekä niiden eroja, että eri kameroiden ja kameramiesten rooleja. Lisäksi käsitellään tehtyä ennakkosuunnittelua ja sen tarvetta, sekä tuotantoryhmän koostumista. Pääaiheena työssä on urheilun ohjaaminen, ohjaajan velvollisuudet yleisöä kohtaan, lajin erityispiirteet sekä ongelmien ja ratkaisujen pohtiminen. Tekstissä käydään myös läpi tuotantoon liittyviä rajoituksia ja esteitä joita tuli esiin sekä laitteiston, tilan, että teknisen osaamisen suhteen. Työssä käsitellään myös aiempaa, vuonna 2007 toteutettua lähetystä, sekä tuotoksien välillä tapahtunutta kehitystä. Työ tehtiin yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Suomen biljardiliiton ja J-lan Oy:n kanssa.