Ruostumattoman teräksen kuonan metallipitoisuuden määrittäminen XRD-analyysillä.
Suorsa, Teppo (2017)
Suorsa, Teppo
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114651
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin mahdollisuutta määrittää terässulaton tuotannossa syntyvän ruostumattoman teräksen kuonan metallipitoisuus XRD-analyysillä. Tavoitteena oli selvittää, sisältävätkö kuona tai teräs jotain niille tyypillisiä mineralogisia yhdisteitä. Metallipitoisuuden määrittämistä varten on kehitetty oma menetelmä, mutta se on työläs ja määräsidonnainen. Opinnäytetyön toimeksiantajina toimivat Tapojärvi Oy sekä Lapin ammattikorkeakoulun mineralogian laboratorio.
Teoriaosuudessa tehtiin selvitys kuonien ja teräksien mineralogiasta sekä XRD-analysaattorista. Lisäksi valmisteltiin näytteet analyyseihin sopivaan muotoon sekä esiteltiin siihen käytettävät laitteistot.
Työssä testattiin ja tutkittiin kahta eri kuonatyyppiä, ruostumatonta ja haponkestävää teräskuonaa, sekä verrattiin tuloksia teräspirotteiden vastaaviin tuloksiin. Näytetyyppejä työssä oli kolme erilaista: puhdas kuona, puhdas metalli sekä sekarae, joka koostuu kuonasta ja metallista. Kaikille näytteille tehtiin XRD-analyysit PANalyticalin laboratoriossa Alankomaissa.
Työssä saatiin tulokseksi, että XRD-analyysillä voidaan tutkia kuonan ja metallin koostumuksia. Tärkeimpänä tuloksena todettiin, että XRD:llä metallin sekä kuonan mineralogia erottuu, mutta metallipitoisuutta kuonissa ei saada selville kultahippuilmiön takia. Työssä saatiin XRD-analyyseistä tulokseksi myös, että ruostumattoman teräskuonan tyypillisiä mineralogisia yhdisteitä olivat larniitti, cuspidiini sekä bredigiiti. Haponkestävän teräskuonan tyypillisimpiä yhdisteitä olivat bredigiitti, merwiniitti sekä cuspidiini. Molemmissa metallipirotteissa tyypilliset yhdisteet olivat ferriitti sekä austeniitti. Opinnäytetyössä saaduista tuloksista hyötyvät sekä Tapojärvi Oy, Outokumpu Oyj että Lapin AMK:n mineralogian laboratorio tulevissa töissään ja projekteissaan.
Teoriaosuudessa tehtiin selvitys kuonien ja teräksien mineralogiasta sekä XRD-analysaattorista. Lisäksi valmisteltiin näytteet analyyseihin sopivaan muotoon sekä esiteltiin siihen käytettävät laitteistot.
Työssä testattiin ja tutkittiin kahta eri kuonatyyppiä, ruostumatonta ja haponkestävää teräskuonaa, sekä verrattiin tuloksia teräspirotteiden vastaaviin tuloksiin. Näytetyyppejä työssä oli kolme erilaista: puhdas kuona, puhdas metalli sekä sekarae, joka koostuu kuonasta ja metallista. Kaikille näytteille tehtiin XRD-analyysit PANalyticalin laboratoriossa Alankomaissa.
Työssä saatiin tulokseksi, että XRD-analyysillä voidaan tutkia kuonan ja metallin koostumuksia. Tärkeimpänä tuloksena todettiin, että XRD:llä metallin sekä kuonan mineralogia erottuu, mutta metallipitoisuutta kuonissa ei saada selville kultahippuilmiön takia. Työssä saatiin XRD-analyyseistä tulokseksi myös, että ruostumattoman teräskuonan tyypillisiä mineralogisia yhdisteitä olivat larniitti, cuspidiini sekä bredigiiti. Haponkestävän teräskuonan tyypillisimpiä yhdisteitä olivat bredigiitti, merwiniitti sekä cuspidiini. Molemmissa metallipirotteissa tyypilliset yhdisteet olivat ferriitti sekä austeniitti. Opinnäytetyössä saaduista tuloksista hyötyvät sekä Tapojärvi Oy, Outokumpu Oyj että Lapin AMK:n mineralogian laboratorio tulevissa töissään ja projekteissaan.