LOTOKANJOEN VALUMA-ALUEEN VESISTÖKUNNOSTUSTARPEIDEN KARTOITUS
Pursiainen, Sonja (2017)
Pursiainen, Sonja
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114639
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114639
Tiivistelmä
Rehevöityminen on varsin yleinen ongelma Suomen pintavesissä, sillä noin viidesosa maamme järvipinta-alasta kärsii sen aiheuttamista haitoista. Rehevöityminen johtuu ihmistoimien seurauksena kasvaneesta valuma-aluekuormituksen määrästä. Merkittävässä asemassa rehevöitymisen torjunnassa on valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen määrän vakiinnuttaminen vesistön kannalta kestävälle tasolle. Vesistökuormituksen määrää voidaan vähentää tehokkaasti valuma-alueelle kohdennettavien kunnostustoimien avulla.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä kartoitus Lotokanjoen valuma-alueen vesistökunnostustarpeista Pro Onkamojärvet ry:lle. Valuma-alueen yleiskunnon selvityksellä oli tarkoitus saada vastaus siihen, voidaanko valuma-alueelta tulevia vesiä ohjata jatkossa käymään Pieni-Onkamolla järven tilaa heikentämättä. Järvialue on jo ennestään rehevöitynyt ja siitä johtuvat haitat ovat vaikuttaneet merkittävästi alueen ekologiseen tilaan sekä virkistyskäyttöarvoihin.
Kartoitus toteutettiin maastohavainnointina kesän 2016 aikana, ja sen pohjalta koostettiin havaintokartat alueesta. Karttojen lisäksi tehtyjä havaintoja käsitellään työssä havainnollistavan kuvamateriaalin avulla.
Kartoituksen pohjalta voitiin todeta, että valuma-alueella on selkeitä kunnostustarpeita. Tämän vuoksi alueelta tulevien vesien ohjaaminen Pieni-Onkamolle ei ole nykytasolla suositeltavaa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä kartoitus Lotokanjoen valuma-alueen vesistökunnostustarpeista Pro Onkamojärvet ry:lle. Valuma-alueen yleiskunnon selvityksellä oli tarkoitus saada vastaus siihen, voidaanko valuma-alueelta tulevia vesiä ohjata jatkossa käymään Pieni-Onkamolla järven tilaa heikentämättä. Järvialue on jo ennestään rehevöitynyt ja siitä johtuvat haitat ovat vaikuttaneet merkittävästi alueen ekologiseen tilaan sekä virkistyskäyttöarvoihin.
Kartoitus toteutettiin maastohavainnointina kesän 2016 aikana, ja sen pohjalta koostettiin havaintokartat alueesta. Karttojen lisäksi tehtyjä havaintoja käsitellään työssä havainnollistavan kuvamateriaalin avulla.
Kartoituksen pohjalta voitiin todeta, että valuma-alueella on selkeitä kunnostustarpeita. Tämän vuoksi alueelta tulevien vesien ohjaaminen Pieni-Onkamolle ei ole nykytasolla suositeltavaa.