Riigimetsa Majandamise Keskus (RMK) luonnonhoito-osasto : Organisaatiomuutoksen perusteet
Rauhala, Jere (2010)
Rauhala, Jere
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004086257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004086257
Tiivistelmä
Riigimetsa Majandamise Keskuksen (RMK) luonnonhoito-osastossa tapahtui kesäkuun 2008 ja tammikuun 2009 välisenä aikana kolme organisaation kokoon ja tehtäviin vaikuttavaa muutosta. Ensin osastoon liitettiin Elistveren eläinpuisto. Liitoksessa osastoon siirtyi seitsemän henkilöä tehtävineen. Toisessa vaiheessa RMK metsätalousosastossa tehtiin organisaatiomuutos, jonka yhteydessä osastoon tuli 15 uutta työntekijää. Kolmannessa vaiheessa Virossa lakkautettiin vuonna 2009 luonnonsuojeluvirasto (LKK). Viraston lakkauttaminen tehtiin poliittisella päätöksellä, joka sisälsi luonnonsuojelualueiden operatiivisten tehtävien siirtämisen RMK:n luonnonhoito-osaston vastuulle. Muut luonnonsuojelua koskevat tehtävät siirrettiin samassa yhteydessä perustetun Ympäristösuojeluviraston vastuulle. LKK:sta siirtyi 17 henkilöä entisine tehtävineen RMK:n palvelukseen. Osaston henkilökunta kasvoi 35 henkilöstä 80 henkilöön ja osaston tehtävät laajenivat huomattavasti.
Muutokset tapahtuivat nopeasti ja ennakoimatta. Perättäisissä muutoksissa osasto ei ehtinyt muuttaa toimintatapaansa vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Tämän työn tarkoitus ja tavoite on selvittää uuden toimintamallin perusteet ja luoda pohja vuoden 2010 alusta käyttöön otettavalle toimintamallille. Selvitettäviä asioita ovat mm. työmäärät, asiakasmäärät ja – kontaktit, henkilökunnan sijoittuminen ja määrä sekä tärkeimmät sidosryhmät. Muutoksen tavoitteena on tehostaa toimintaa parantamalla osaston johdettavuutta, poistamalla hallinnollisia ja toiminnallisia päällekkäisyyksiä sekä yhdenmukaistamalla tehtävien sisällöt ja ammattinimikkeet.
Ennen muutoksia luonnonhoito-osastossa oli 13 retkeilyaluetta ja niiden muodostamaa tiimiä. Muutoksissa uudet henkilöt siirtyivät osastoon tehtävineen. Nämä henkilöt muodostivat aina uuden tiimin tai kustannuspaikan. Kaikkien kolmen muutoksen jälkeen osastossa on 28 budjettiyksikköä eli tiimiä. Toimintamallin uudistamisessa luotiin 11 alueellista tiimiä ja ns. esikuntayksikkö, johon kuuluvat mm. erikoisasiantuntijat ja projektipäälliköt. Osaston vastuulla ovat nykyään myös Viron viisi kansallispuistoa. Uudistuksessa muutetaan tiimien nimet siten, että niissä ei enää esiinny retkeilyalueen nimeä. Retkeilyalueiden ja kansallispuistojen alueelliset imagot ja nimet säilyvät edelleen.
Hallinnollisten tehtävien keskittäminen 11 alueelliselle tiimiesimiehelle poistaa päällekkäisyyksiä ja vapauttaa resursseja enemmän operatiivisiin tehtäviin, mm. paikkatietoaineistojen ajantasaistamiseen, retkeilyn rakenteiden luokittelun tarkentamiseen, kävijälaskentojen ulottamiseen uusille alueille. Suuremmat yksiköt ovat elinkelpoisempia, koska niissä voidaan helpommin ostaa palveluita, järjestää sijaisuuksia ja tarvittaessa paremmin erikoistua. Tiimit ovat jatkossa vertailukelpoisempia keskenään eri tunnuslukujen mukaan. Tärkeä tunnusluku on asiakaskustannus, joka päätetään RMK:n kehityssuunnitelmassa kolmen vuoden rytmillä. Yhdenmukaiset tehtävänimikkeet kertovat ulkoisesti mitä kukin organisaatiossa tekee. Samalla syntyy selkeät ammattiryhmät, joiden tasapuoliset työnsisällöt on helpompi määritellä. Muutoksessa syntyy koulutustarpeita uudelleen järjestettyjen tehtävien vuoksi. Henkilökuntaa siirtyy uusiin tehtäviin, he saavat uusia esimiehiä ja alaisia. Riskejä torjutaan mm. henkilökunnan osallistamisella, viestinnällä ja koulutuksella, johdon osallistumisella eri tiimien muutosvaiheisiin ja eri ammattiryhmien seminaareilla.
Muutokset tapahtuivat nopeasti ja ennakoimatta. Perättäisissä muutoksissa osasto ei ehtinyt muuttaa toimintatapaansa vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Tämän työn tarkoitus ja tavoite on selvittää uuden toimintamallin perusteet ja luoda pohja vuoden 2010 alusta käyttöön otettavalle toimintamallille. Selvitettäviä asioita ovat mm. työmäärät, asiakasmäärät ja – kontaktit, henkilökunnan sijoittuminen ja määrä sekä tärkeimmät sidosryhmät. Muutoksen tavoitteena on tehostaa toimintaa parantamalla osaston johdettavuutta, poistamalla hallinnollisia ja toiminnallisia päällekkäisyyksiä sekä yhdenmukaistamalla tehtävien sisällöt ja ammattinimikkeet.
Ennen muutoksia luonnonhoito-osastossa oli 13 retkeilyaluetta ja niiden muodostamaa tiimiä. Muutoksissa uudet henkilöt siirtyivät osastoon tehtävineen. Nämä henkilöt muodostivat aina uuden tiimin tai kustannuspaikan. Kaikkien kolmen muutoksen jälkeen osastossa on 28 budjettiyksikköä eli tiimiä. Toimintamallin uudistamisessa luotiin 11 alueellista tiimiä ja ns. esikuntayksikkö, johon kuuluvat mm. erikoisasiantuntijat ja projektipäälliköt. Osaston vastuulla ovat nykyään myös Viron viisi kansallispuistoa. Uudistuksessa muutetaan tiimien nimet siten, että niissä ei enää esiinny retkeilyalueen nimeä. Retkeilyalueiden ja kansallispuistojen alueelliset imagot ja nimet säilyvät edelleen.
Hallinnollisten tehtävien keskittäminen 11 alueelliselle tiimiesimiehelle poistaa päällekkäisyyksiä ja vapauttaa resursseja enemmän operatiivisiin tehtäviin, mm. paikkatietoaineistojen ajantasaistamiseen, retkeilyn rakenteiden luokittelun tarkentamiseen, kävijälaskentojen ulottamiseen uusille alueille. Suuremmat yksiköt ovat elinkelpoisempia, koska niissä voidaan helpommin ostaa palveluita, järjestää sijaisuuksia ja tarvittaessa paremmin erikoistua. Tiimit ovat jatkossa vertailukelpoisempia keskenään eri tunnuslukujen mukaan. Tärkeä tunnusluku on asiakaskustannus, joka päätetään RMK:n kehityssuunnitelmassa kolmen vuoden rytmillä. Yhdenmukaiset tehtävänimikkeet kertovat ulkoisesti mitä kukin organisaatiossa tekee. Samalla syntyy selkeät ammattiryhmät, joiden tasapuoliset työnsisällöt on helpompi määritellä. Muutoksessa syntyy koulutustarpeita uudelleen järjestettyjen tehtävien vuoksi. Henkilökuntaa siirtyy uusiin tehtäviin, he saavat uusia esimiehiä ja alaisia. Riskejä torjutaan mm. henkilökunnan osallistamisella, viestinnällä ja koulutuksella, johdon osallistumisella eri tiimien muutosvaiheisiin ja eri ammattiryhmien seminaareilla.