Työpaikkakokoukset osana yhteistoimintaa : Osastonhoitajien kokemuksia työpaikkakokouksista Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin työpaikkakokouksia osana yhteistoimintaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Näkökulmaksi rajattiin osastonhoitajien kokemukset konservatiivisella, operatiivisella, psykiatrian ja sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueilla. Tarve yhteistoiminnan kartoittamiselle oli esitetty henkilöstöohjelmassa ja yhteistyötoimikunnan kokouksissa. Yhteistoimintaa tarkasteltaessa painopiste on usein yhteistoimintaneuvotteluissa, vaikka yhteistoimintalain perusteluissa korostetaan välitöntä yhteistoimintaa; jokapäiväistä ja luontevaa vuorovaikutusta työntekijän ja esimiehen kesken.

Tavoitteena oli tuottaa tietoa yhteistoiminnan toteutumisesta, jota voi hyödyntää työpaikkakokousten ja yhteistoiminnan kehittämiseen. Opinnäytetyössä työpaikkakokousten toteutumista tarkasteltiin suunnitelmallisuuden, sisällön ja tiedonkulun, moniammatillisen osallistavuuden ja kehittämisen kannalta.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana tutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselyn avulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja osittain määrällisesti. Työpaikkakokoukset kuvautuivat merkittävänä osana osastonhoitajan työtä, mutta niiden merkitys välittömän yhteistoiminnan muotona ei näyttäytynyt selkeänä. Kokouksia pidetään osastonhoitajavetoisesti, mikä lisää esimiehen kuormitusta eikä ole yhteistoiminnan tavoitteiden mukaista. Työpaikkakokousten haasteina näyttäytyivät osallistumisen aktiivisuuden lisääminen, käsiteltävien asioiden kokoaminen ja tiedonkulun vahvistaminen ylemmälle johdolle. Työpaikkakokousten kehittämiseksi annettiin kehittämisehdotuksia, kuten esimiesten kouluttaminen yhteistoiminnasta, sairaanhoitopiiritasoisen vuosikellon laatiminen, työpaikkakokousten huomioiminen työyksiköiden toiminnan kuukausiraporteissa.

The Master’s thesis studied workplace meetings as part of the co-operation within Kanta-Häme health care district. The focus of the study was to research the experiences of the head nurses within conservative, operational, psychiatric and support services profit areas. The need for research into co-operation had been raised in the personnel program and in meetings of the committee for co-operation. When viewing co-operation, the focus is often on the co-operation negotiations, while the Act on Co-operation highlights immediate co-operation; natural and daily interaction between employee and superior.

The purpose of the Master’s thesis was to provide information on the implementation of cooperation that can be used to develop workplace meetings and collaboration. The implementation of workplace meetings was researched from the viewpoint of planning, content, information flow, multidisciplinary participation and development.

The method of this study was descriptive research. The data was collected by using a survey. The data was analyzed using content analysis, with some parts analyzed quantitatively. Workplace meetings are a significant part of head nurses’ job, but their significance as a form of direct co-operation did not appear clear. The meetings are led by the head nurses, thus increasing their workload while not being aligned with the objectives of co-operation. The challenges of workplace meetings appeared to be increasing of participatory activity, collection of issues to be discussed, and the confirmation of information flow to upper management. Several suggestions for improvement of workplace meetings were given, such as educating managers on co-operation, development of a healthcare district level year-clock, and attention to workplace meetings in monthly reports of the work unit for development purposes.