Esteellisyys edunvalvonta- ja oikeusaputoimistoissa : rakennemuutoksen ja oikeusaputoimistojen yhdistymisten vaikutukset esteellisyystilanteisiin
Vasara, Eeva (2017)
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703243669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703243669
Tiivistelmä
Yleistä edunvalvontaa ja julkista oikeusapua koskeva laki valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä tuli voimaan 1.10.2016. Lain voimaantulon johdosta organisaatiossa koettiin rakennemuutos, jossa yleinen edunvalvonta ja julkinen oikeusapu eriytettiin toisistaan rinnakkaisiksi toimijoiksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa esteellisyystilanteista edunvalvonta- ja oikeusaputoimistossa työskenteleville henkilöille, oikeustradenomeille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Tavoitteena erityisesti oli selvittää rakennemuutoksen ja oikeusaputoimistojen yhdistymisten jälkeen eteen tulevia mahdollisia esteellisyystilanteita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten esteellisyyttä tulisi tulkita uuden lain voimaantulon myötä käytännössä. Lisäksi toisena tarkoituksena oli selvittää, miten oikeusaputoimistojen yhdistymiset ovat vaikuttaneet esteellisyystilanteisiin. Tutkimuskysymyksenä oli miten esteellisyystilanteet ovat muodostuneet aiemmin ja miten niitä tulisi jatkossa tulkita rakennemuutoksen myötä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli lainopillinen tutkimus. Käytäntöä tutkimukseen saatiin kolmella empiirisellä haastattelulla, jossa selvitettiin sitä, miten rakennemuutos ja oikeusaputoimistojen hallinnollinen yhdistäminen on vaikuttanut esteellisyystilanteisiin. Tutkimuksessa haastateltavina olivat Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin johtaja Teemu Jokinen, Pirkanmaan oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja Aimo Paavilainen sekä Pirkanmaan oikeusaputoimiston oikeusapusihteeri Kaisa Pyykkö.
Lainopillisen tutkimuksen tulokset osoittivat, että laki valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä ei sinällään muuta esteellisyystilanteiden tulkintaa. Edunvalvonnan ja oikeusavun eriytymisen myötä tästä organisaatiorakenteesta johtunut esteellisyys poistui uusien toimeksiantojen osalta. Esteellisyys vaikuttaa kuitenkin jo ennen lain voimaan tuloa vireillä olleisiin toimeksiantoihin. Haastattelujen tulokset osoittivat, että esteellisyystilanteet ovat lisääntyneet Pirkanmaan oikeusaputoimistossa Tampereen ja Pirkanmaan oikeusaputoimistojen yhdistyttyä, mutta edunvalvontatoimiston ja oikeusaputoimiston keskinäiset esteellisyystilanteet ovat vähentyneet. Oikeusministeriön pitkän tähtäimen tavoitteena on perustaa yksi oikeusapu- ja edunvalvontavirasto. Ennen tämän tapahtumista tulisi huolellisesti selvittää, miten muutokset saadaan tehtyä ilman huomattavaa esteellisyystilanteiden lisääntymistä, jotta erityisesti syrjäseudulla asuvien edunvalvonta- ja oikeusapupalveluiden saanti voidaan taata.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa esteellisyystilanteista edunvalvonta- ja oikeusaputoimistossa työskenteleville henkilöille, oikeustradenomeille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Tavoitteena erityisesti oli selvittää rakennemuutoksen ja oikeusaputoimistojen yhdistymisten jälkeen eteen tulevia mahdollisia esteellisyystilanteita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten esteellisyyttä tulisi tulkita uuden lain voimaantulon myötä käytännössä. Lisäksi toisena tarkoituksena oli selvittää, miten oikeusaputoimistojen yhdistymiset ovat vaikuttaneet esteellisyystilanteisiin. Tutkimuskysymyksenä oli miten esteellisyystilanteet ovat muodostuneet aiemmin ja miten niitä tulisi jatkossa tulkita rakennemuutoksen myötä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli lainopillinen tutkimus. Käytäntöä tutkimukseen saatiin kolmella empiirisellä haastattelulla, jossa selvitettiin sitä, miten rakennemuutos ja oikeusaputoimistojen hallinnollinen yhdistäminen on vaikuttanut esteellisyystilanteisiin. Tutkimuksessa haastateltavina olivat Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin johtaja Teemu Jokinen, Pirkanmaan oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja Aimo Paavilainen sekä Pirkanmaan oikeusaputoimiston oikeusapusihteeri Kaisa Pyykkö.
Lainopillisen tutkimuksen tulokset osoittivat, että laki valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä ei sinällään muuta esteellisyystilanteiden tulkintaa. Edunvalvonnan ja oikeusavun eriytymisen myötä tästä organisaatiorakenteesta johtunut esteellisyys poistui uusien toimeksiantojen osalta. Esteellisyys vaikuttaa kuitenkin jo ennen lain voimaan tuloa vireillä olleisiin toimeksiantoihin. Haastattelujen tulokset osoittivat, että esteellisyystilanteet ovat lisääntyneet Pirkanmaan oikeusaputoimistossa Tampereen ja Pirkanmaan oikeusaputoimistojen yhdistyttyä, mutta edunvalvontatoimiston ja oikeusaputoimiston keskinäiset esteellisyystilanteet ovat vähentyneet. Oikeusministeriön pitkän tähtäimen tavoitteena on perustaa yksi oikeusapu- ja edunvalvontavirasto. Ennen tämän tapahtumista tulisi huolellisesti selvittää, miten muutokset saadaan tehtyä ilman huomattavaa esteellisyystilanteiden lisääntymistä, jotta erityisesti syrjäseudulla asuvien edunvalvonta- ja oikeusapupalveluiden saanti voidaan taata.