City Development in the City of Hämeenlinna : The Views of Locals in Correlation with the Official Strategies
Särssi, Lari (2016)
Särssi, Lari
Vaasan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703083070
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703083070
Tiivistelmä
Alkuvuonna 2016 suoritettiin kyselytutkimus Hämeenlinna keskustan alueella. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa hämeenlinnalaisten mielipiteistä kaupunkisuunnittelua- sekä paikallista identiteettiä koskien. Johtoajatuksena oli selvittää, kuinka kansalaisaktiivisuuteen kannustava kaupunki onnistuu vastaamaan kansalaisten toiveisiin todellisuudessa. Tutkimus pyrki kerryttämään tietoa kansalaisten tarpeista ja haluista, sekä löytämään identiteettikysymysten avulla kulttuurisidonnaisuuksia näkökannoista.
Tutkimus aloitettiin laadullisina ryhmähaastatteluina, joiden rakenne perustui sana-assosiaatioihin ja vapaan sanan keskusteluihin. Haastatteluissa pyrittiin saamaan esille yksilöiden henkilökohtaisten mielipiteiden lisäksi ns. yleispätevyyksiä, jotka ilmenisivät vapaassa keskustelussa toistuvina asiateemoina. Ilmenneiden teemojen perusteella tehtiin alan kirjallisuuteen tukeutuen vertailu yleisten mielipiteiden ja aihepiiriin liittyvien virallisten strategioiden välillä. Lopulta päädyttiin myös johtopäätöksiin selkeimmin ilmenneiden ilmiöiden mahdollisista syistä.
Yksi tutkimuksen keskeisin väite on, että tutkimukseen osallistuneiden hämeenlinnalaisten toiveet kaupungin rakentamiselle ovat kautta linjan selkeän konservatiivisia. Todennäköisesti lisääntyvää toimintaa kaupunkirakenteen laadukkaassa keskittämisessä sekä kaupungin elävöittämistä tuettiin lähtökohtaisesti. Kaikessa rakentamisessa haluttiin kuitenkin pidettävän huoli alueen arvon ja erityispiirteiden säilymisestä, sekä luonnon- ja rakennetun ympäristön perinnöstä.
Toinen tutkimuksen pääväitteistä liittyy suomalaiseen suunnittelu-, tapa- ja kaupunkikulttuuriin. Tutkimushaastattelut viittaavat siihen, että suomalaisten toiveet ja teot ovat osin ristiriidassa kaupunkien kehittämisen osalta. Jokaisessa haastattelutilanteessa esiin nousi esimerkki siitä, kuinka suomalaiset ihailevat ulkomailla ollessaan mm. historiallisia paikkoja, sekä laadukkaita kaupunkitiloja, joita he eivät kotimaahan saavuttuaan enää kykene huomiomaan. Paikallisten paikkojen tai ilmiöiden merkittävyyttä on myöskin mitä ilmeisimmin vaikeata saada kehittymään, vaikka niistä saatava sosiaalinen ja taloudellinen hyöty haluttaisiinkin maksimoida. Kaupunkilaiset epäilivät suunnittelijoiden kykyä tunnistaa yleismaailmalliset vahvuudet kaupunkikuvassa.
Tutkimus aloitettiin laadullisina ryhmähaastatteluina, joiden rakenne perustui sana-assosiaatioihin ja vapaan sanan keskusteluihin. Haastatteluissa pyrittiin saamaan esille yksilöiden henkilökohtaisten mielipiteiden lisäksi ns. yleispätevyyksiä, jotka ilmenisivät vapaassa keskustelussa toistuvina asiateemoina. Ilmenneiden teemojen perusteella tehtiin alan kirjallisuuteen tukeutuen vertailu yleisten mielipiteiden ja aihepiiriin liittyvien virallisten strategioiden välillä. Lopulta päädyttiin myös johtopäätöksiin selkeimmin ilmenneiden ilmiöiden mahdollisista syistä.
Yksi tutkimuksen keskeisin väite on, että tutkimukseen osallistuneiden hämeenlinnalaisten toiveet kaupungin rakentamiselle ovat kautta linjan selkeän konservatiivisia. Todennäköisesti lisääntyvää toimintaa kaupunkirakenteen laadukkaassa keskittämisessä sekä kaupungin elävöittämistä tuettiin lähtökohtaisesti. Kaikessa rakentamisessa haluttiin kuitenkin pidettävän huoli alueen arvon ja erityispiirteiden säilymisestä, sekä luonnon- ja rakennetun ympäristön perinnöstä.
Toinen tutkimuksen pääväitteistä liittyy suomalaiseen suunnittelu-, tapa- ja kaupunkikulttuuriin. Tutkimushaastattelut viittaavat siihen, että suomalaisten toiveet ja teot ovat osin ristiriidassa kaupunkien kehittämisen osalta. Jokaisessa haastattelutilanteessa esiin nousi esimerkki siitä, kuinka suomalaiset ihailevat ulkomailla ollessaan mm. historiallisia paikkoja, sekä laadukkaita kaupunkitiloja, joita he eivät kotimaahan saavuttuaan enää kykene huomiomaan. Paikallisten paikkojen tai ilmiöiden merkittävyyttä on myöskin mitä ilmeisimmin vaikeata saada kehittymään, vaikka niistä saatava sosiaalinen ja taloudellinen hyöty haluttaisiinkin maksimoida. Kaupunkilaiset epäilivät suunnittelijoiden kykyä tunnistaa yleismaailmalliset vahvuudet kaupunkikuvassa.