Sosiaalialan työntekijän työhyvinvointi avotoimistoissa
Paloheimo, Rea (2017)
Paloheimo, Rea
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702232624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702232624
Tiivistelmä
Virtuaaliset teknologiat, organisaatiomuutokset ja tiimityöskentelyn lisääntyminen ovat vaikuttaneet merkittävästi nykyisiin työympäristöihin. Käsitykset työn tekemisestä ovat muuttuneet siten, että työympäristön mitä erilaisimpien ominaisuuksien tiedetään vaikuttavan sekä työntekijän työhyvinvointiin että tuottavuuteen. Tähän kontekstiin asettuu opinnäytetyön aihe: avotoimistojen vaikutus sosiaalialan työntekijän työhyvinvointiin.
Tutkimusmetodi on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, mutta tutkimusaihetta on lähestytty myös kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Opinnäytetyön taustateoriana on tutkijoiden, Raewyn Hills ja Deborah Levy, kehittelemä teoreettinen viitekehys eri tekijöistä, jotka vaikuttavat työntekijän kokemukseen hyvinvoinnista ja tuotteliaisuudesta.
Tulokset sekä puoltavat avotoimistoa potentiaalisena osana sosiaalialan työntekijän työhyvinvointia, mutta myös epäsuotuisana tekijänä työhyvinvoinnissa. Avotoimisto voi tarjota sosiaalisen oppimisen ja tiimityöskentelyn hyvät puitteet. Avotoimisto voi myös palvella informaation saatavuutta. Kuitenkin osa uupumusta ja kuormitusta aiheuttavista tekijöistä on estettävissä, jos työntekijöillä on henkilökohtaiset ja rauhaisat työpisteet, etenkin jos työ on kognitiivista ja yksilöllistä työskentelyä vaativaa. Kirjallisuuskatsaus tuotti myös tiedon, että avotoimistojen ja sosiaalialan yhteensopivuutta on tutkittu vähän.
Tulokset toivat esiin myös työntekijän keinot vaikuttaa avotoimistossa työskentelyynsä. Työntekijällä voi olla taitoja ja keinoja poissulkea ja säädellä häiriötekijöitä. Työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa työympäristöönsä. Keskeinen vaikutus työhyvinvointiin on työnkuvien tutkitut sopivuudet työskentely-ympäristöihin sekä tutkimusten mukaiset työtilojen toteutukset. Myös toteutettujen työtilojen muokattavuus erilaisiin työskentelykäytäntöihin voi olla merkityksellistä ja tarkoituksenmukaista.
Sosiaalialan asiakastyön sisältöjen, prosessien sekä erityisen eettisen luonteen vuoksi tietosuojaa, salassapitoa ja vaitiolovelvollisuutta tulee turvata myös kiinnittämällä huomiota työskentelytilojen rakenteisiin ja sopivuuteen.
Tutkimusmetodi on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, mutta tutkimusaihetta on lähestytty myös kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Opinnäytetyön taustateoriana on tutkijoiden, Raewyn Hills ja Deborah Levy, kehittelemä teoreettinen viitekehys eri tekijöistä, jotka vaikuttavat työntekijän kokemukseen hyvinvoinnista ja tuotteliaisuudesta.
Tulokset sekä puoltavat avotoimistoa potentiaalisena osana sosiaalialan työntekijän työhyvinvointia, mutta myös epäsuotuisana tekijänä työhyvinvoinnissa. Avotoimisto voi tarjota sosiaalisen oppimisen ja tiimityöskentelyn hyvät puitteet. Avotoimisto voi myös palvella informaation saatavuutta. Kuitenkin osa uupumusta ja kuormitusta aiheuttavista tekijöistä on estettävissä, jos työntekijöillä on henkilökohtaiset ja rauhaisat työpisteet, etenkin jos työ on kognitiivista ja yksilöllistä työskentelyä vaativaa. Kirjallisuuskatsaus tuotti myös tiedon, että avotoimistojen ja sosiaalialan yhteensopivuutta on tutkittu vähän.
Tulokset toivat esiin myös työntekijän keinot vaikuttaa avotoimistossa työskentelyynsä. Työntekijällä voi olla taitoja ja keinoja poissulkea ja säädellä häiriötekijöitä. Työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa työympäristöönsä. Keskeinen vaikutus työhyvinvointiin on työnkuvien tutkitut sopivuudet työskentely-ympäristöihin sekä tutkimusten mukaiset työtilojen toteutukset. Myös toteutettujen työtilojen muokattavuus erilaisiin työskentelykäytäntöihin voi olla merkityksellistä ja tarkoituksenmukaista.
Sosiaalialan asiakastyön sisältöjen, prosessien sekä erityisen eettisen luonteen vuoksi tietosuojaa, salassapitoa ja vaitiolovelvollisuutta tulee turvata myös kiinnittämällä huomiota työskentelytilojen rakenteisiin ja sopivuuteen.