Yhteistoiminnan kehittäminen ensihoidon ja päivystyspoliklinikan rajapinnassa
Kähkönen, Johanna (2016)
Kähkönen, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702011844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702011844
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yhteistyön ilmenemistä ensihoidon ja päivystyspoliklinikan välisissä yhteistoimintatilanteissa ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä. Kehittämistyön tavoitteena oli järjestää ensihoidon ja päivystyksen henkilöstölle yhteistyötapaaminen, ja käynnistää sillä aktiivinen yhteistyö, sekä tuottaa työyhteisöjen välinen kehittämisen toimintastrategia vuodelle 2017.
Työn tutkimuksellisen osion toteutus tapahtui aiempaan tutkimustietoon perehtymällä sekä havainnoimalla potilaan hoitovastuun siirtäviä autenttisia luovutustilanteita ja raportointia päivystyspoliklinikalla. Yhteistyötapaamisen sisältö suunniteltiin havainnointiaineiston analyysin tulosten ja sieltä nousevien teemojen mukaan. Yhteistyötapaaminen toimi tässä kehittämistyössä kahdensuuntaisena, eli toisaalta jalkautti havainnoinnin pohjalta noussutta tietoa työyhteisöön, mutta myös keräsi työyhteisöistä nousevia ajatuksia ja ideoita kehittämistyöhön.
Yhteistyötapaamisessa toimijoiden välisen yhteistyön merkitys tunnistettiin, ja sen vaikutus laatuun ja potilasturvallisuuteen tuli selkeästi esille. Keskustelussa tunnistettiin oman työskentely-ympäristön ja yhteistoiminnan vahvuuksia ja haasteita, sekä löydettiin olemassa olevia ratkaisuvaihtoehtoja ongelmiin. Asenneilmapiirin ja muutosvastarinnan olemassaolo tunnistettiin, mutta myös yhteisesti todettiin, että kun kyse on potilasturvallisuushaasteista, ei asenne saa olla esteenä toiminnan kehittämiselle, ja potilasturvallisuuteen liittyvien asioiden tunnistamista tulee kehittää. Sekä havainnoinnin tulokset, että yhteistyötapaamisen keskustelunaiheet noudattivat hyvin myös aiempien tutkimusten tuloksia ja niiden johtopäätöksiä. Yhteiseen kehittämisstrategiaan sisällytettiin kolme tärkeimmäksi koettua kehittämiskohdetta; Tilannejohtajuuden ja tiimin jäsenten tehtävien määrittäminen, ISBAR –mallin käyttöön sitoutuminen, sekä potilaan luovutusprosessin yhtenäistäminen. Lisäksi tapaamisessa nimettiin kehittämistyön vastuuhenkilöt molemmista työyhteisöistä.
Yhteistyötapaaminen ja yhteisen kehittämisstrategian tuottaminen koettiin tärkeäksi, ja sen merkitys yhteistyötä vahvistavana tekijänä tunnistettiin. Yhteistyö jatkuu tämän opinnäytetyön jälkeenkin.
Työn tutkimuksellisen osion toteutus tapahtui aiempaan tutkimustietoon perehtymällä sekä havainnoimalla potilaan hoitovastuun siirtäviä autenttisia luovutustilanteita ja raportointia päivystyspoliklinikalla. Yhteistyötapaamisen sisältö suunniteltiin havainnointiaineiston analyysin tulosten ja sieltä nousevien teemojen mukaan. Yhteistyötapaaminen toimi tässä kehittämistyössä kahdensuuntaisena, eli toisaalta jalkautti havainnoinnin pohjalta noussutta tietoa työyhteisöön, mutta myös keräsi työyhteisöistä nousevia ajatuksia ja ideoita kehittämistyöhön.
Yhteistyötapaamisessa toimijoiden välisen yhteistyön merkitys tunnistettiin, ja sen vaikutus laatuun ja potilasturvallisuuteen tuli selkeästi esille. Keskustelussa tunnistettiin oman työskentely-ympäristön ja yhteistoiminnan vahvuuksia ja haasteita, sekä löydettiin olemassa olevia ratkaisuvaihtoehtoja ongelmiin. Asenneilmapiirin ja muutosvastarinnan olemassaolo tunnistettiin, mutta myös yhteisesti todettiin, että kun kyse on potilasturvallisuushaasteista, ei asenne saa olla esteenä toiminnan kehittämiselle, ja potilasturvallisuuteen liittyvien asioiden tunnistamista tulee kehittää. Sekä havainnoinnin tulokset, että yhteistyötapaamisen keskustelunaiheet noudattivat hyvin myös aiempien tutkimusten tuloksia ja niiden johtopäätöksiä. Yhteiseen kehittämisstrategiaan sisällytettiin kolme tärkeimmäksi koettua kehittämiskohdetta; Tilannejohtajuuden ja tiimin jäsenten tehtävien määrittäminen, ISBAR –mallin käyttöön sitoutuminen, sekä potilaan luovutusprosessin yhtenäistäminen. Lisäksi tapaamisessa nimettiin kehittämistyön vastuuhenkilöt molemmista työyhteisöistä.
Yhteistyötapaaminen ja yhteisen kehittämisstrategian tuottaminen koettiin tärkeäksi, ja sen merkitys yhteistyötä vahvistavana tekijänä tunnistettiin. Yhteistyö jatkuu tämän opinnäytetyön jälkeenkin.