Asiakaskeskeinen oppimisympäristö : tulevien oppimisympäristöjen tarveselvitys
Torniainen, Anu (2017)
Torniainen, Anu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701251656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701251656
Tiivistelmä
Tulevaisuuden oppimisympäristöjen tarveselvitys TAMKin pääkampuksella perustuu käsitykseen kiinteistöjen merkityksestä organisaatiolle lisäarvoa tuottavana tukiresurssina. Pääkampuksella sijaitsevien Terveyspalvelut sekä Sosiaali- ja Hyvinvointipalvelut koulutusyksiköiden nykyisistä ja tulevista toiminnoista tehtiin opinnäytetyössä selvitys tilatarpeiden kartoittamiseksi. Selvityksen tavoitteena oli löytää ratkaisuehdotus tulevaisuuden tarpeisiin vastaavista oppimisympäristöistä. Koulutusyksiköiden nykyisistä Kuntokatu 4:n kiinteistössä sijaitsevista tiloista luovutaan vuoden 2020 aikana.
Teoreettisessa tietoperustassa käsitellään tulevaisuuden oppimiskäsityksiä. Oppimiskäsitykset ovat tulevaisuudessa entistä enemmän oppijalähtöisiä. Se tarkoittaa, että toiminta suunnitellaan enemmän oppijan oppimisen lähtökohdista, ei niinkään opettajan toimintana eli opettamisena. On siis löydettävä uusia toimintatapoja ja -ympäristöjä oppimisen monimuotoisuuden mahdollistamiseksi.
Oppimisympäristöjä tarkastellaan fyysisestä, pedagogisesta, teknologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta oppimisen toimintojen ympäristöinä. Toiminto on kokonaisuus, jonka muodostavat ihmiset, teknologia, menetelmät ja ympäristö. Teknologia on oppimisympäristöajattelun keskeinen elementti, joka mahdollistaa uudenlaisten ympäristöjen hyödyntämisen.
Haastatteluiden perusteella tulevaisuuden oppimisympäristön sijainniksi Tampereella koettiin toiminnallisesti sujuvimmaksi Kaupin kampus. Kaupin kampuksella toimii Tampereen Yliopistollisen keskussairaalan lääketieteen erikoisaloja ja muita toimintoja. Näiden lisäksi siellä sijaitsevat Tampereen Yliopiston lääketieteen yksikkö ja Tampereen ammattikorkeakoulun pääkampus. Tällä sijainnilla mahdollistetaan opiskelijoiden sujuva liikkuminen ja yhteistyöverkostojen luominen työelämän asiantuntijoiden kesken ammattialan sisällä.
Tarveselvityksessä päädyttiin oppimisympäristöjen toimintojen uudelleen sijoittumisessa ratkaisuun, jossa koko korkeakouluorganisaation tulee ensisijaisesti tehostaa tilojen käyttöä. Tilojen käyttöä tehostamalla voidaan vaikuttaa uudisrakentamisen investointitarpeeseen. Kaikkien koulutusyksiköiden tulee tehdä yhteistyötä erityisesti opetuksen kiireisimpinä ajankohtina ja lisätä ymmärrystä yhteiskäytön positiivisista vaikutuksista.
Teoreettisessa tietoperustassa käsitellään tulevaisuuden oppimiskäsityksiä. Oppimiskäsitykset ovat tulevaisuudessa entistä enemmän oppijalähtöisiä. Se tarkoittaa, että toiminta suunnitellaan enemmän oppijan oppimisen lähtökohdista, ei niinkään opettajan toimintana eli opettamisena. On siis löydettävä uusia toimintatapoja ja -ympäristöjä oppimisen monimuotoisuuden mahdollistamiseksi.
Oppimisympäristöjä tarkastellaan fyysisestä, pedagogisesta, teknologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta oppimisen toimintojen ympäristöinä. Toiminto on kokonaisuus, jonka muodostavat ihmiset, teknologia, menetelmät ja ympäristö. Teknologia on oppimisympäristöajattelun keskeinen elementti, joka mahdollistaa uudenlaisten ympäristöjen hyödyntämisen.
Haastatteluiden perusteella tulevaisuuden oppimisympäristön sijainniksi Tampereella koettiin toiminnallisesti sujuvimmaksi Kaupin kampus. Kaupin kampuksella toimii Tampereen Yliopistollisen keskussairaalan lääketieteen erikoisaloja ja muita toimintoja. Näiden lisäksi siellä sijaitsevat Tampereen Yliopiston lääketieteen yksikkö ja Tampereen ammattikorkeakoulun pääkampus. Tällä sijainnilla mahdollistetaan opiskelijoiden sujuva liikkuminen ja yhteistyöverkostojen luominen työelämän asiantuntijoiden kesken ammattialan sisällä.
Tarveselvityksessä päädyttiin oppimisympäristöjen toimintojen uudelleen sijoittumisessa ratkaisuun, jossa koko korkeakouluorganisaation tulee ensisijaisesti tehostaa tilojen käyttöä. Tilojen käyttöä tehostamalla voidaan vaikuttaa uudisrakentamisen investointitarpeeseen. Kaikkien koulutusyksiköiden tulee tehdä yhteistyötä erityisesti opetuksen kiireisimpinä ajankohtina ja lisätä ymmärrystä yhteiskäytön positiivisista vaikutuksista.