Kulttuurinen vanhustyö palvelukeskus Wilhelmiinan ryhmäkodeissa : alkukartoitus Miiina Sillanpään Säätiön kehittämishankkeelle
Winter, Erica; Bentaboula, Eija (2017)
Winter, Erica
Bentaboula, Eija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701121325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701121325
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee kulttuurista vanhustyötä – sen merkitystä ja hyödyntämistä arjessa. Työ toteutettiin yhteistyössä Kohti luovaa arkea -tutkimus- ja kehittämishankkeen sekä Miina Sillanpään Säätiön kanssa. Säätiön omistama palvelukeskus Wilhelmiina toimi opinnäytetyön tutkimus- ja toteutuskohteena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä alku-kartoitus Miina Sillanpään Säätiön tulevalle kehittämishankkeelle, jonka tavoitteena olisi vahvistaa kulttuurin hyödyntämistä ja asiakaslähtöisyyttä palvelukeskus Wilhelmiinassa.
Opinnäytetyössä perehdyttiin teoreettisesta näkökulmasta kulttuuriseen vanhustyöhön, keskeisiin käsitteisiin sen taustalla, sen hyvinvointivaikutuksiin ja kulttuurin soveltamiseen vanhustyössä. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kulttuurisen toiminnan nykytilannetta palvelukeskus Wilhelmiinan ryhmäkodeissa ja selvittää millaista kulttuurista vanhustyötä tutkimuskohteessa toteutetaan tällä hetkellä. Halusimme saada tietoa siitä, miten tutkimuskohteen henkilökunta sekä asukkaat ymmärtävät kulttuurisen vanhustyön. Ketkä kulttuurista vanhustyötä tekevät ja kenen tarpeista tai toiveista toimintaa toteutetaan. Opinnäytetyössämme pyrimme selvittämään, voidaanko tutkimuskohteen kulttuurista vanhustyötä kehittää asiakaslähtöisemmäksi ja millaisin toimenpitein.
Opinnäytetyössä toteutetussa alkukartoituksessa noudatettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita. Tutkimuksen kohderyhmäksi rajattiin Wilhelmiinan ryhmäkotien asukkaat ja heitä hoitava henkilökunta. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia sekä teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluina. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Wilhelmiinan ryhmäkotien asukkaat näkevät kulttuurin ja luovuuden erottamattomana osana elämää ja arkea. Henkilökunta ei ehkä nähnyt näitä käsitteitä vielä osana päivittäistä hoitotyötä ja arjen kulttuuria. Molemmat ryhmät totesivat, ettei kulttuuritoimintaa suunnitella tällä hetkellä yhdessä. Yhteinen toive molemmilla ryhmillä oli, että kulttuuritoimintaa lisättäisiin ryhmäkodeissa. Henkilökunta toivoi lisää koulutusta tai tukea luovien menetelmien käyttöön.
Alkukartoituksen valossa Wilhelmiinan kulttuurista vanhustyötä on mahdollista kehittää. Arjen kulttuurisuutta sekä toiminnan asiakaslähtöisyyttä ryhmäkodeissa olisi mahdollista kehittää esimerkiksi kulttuurin vuosikellolla, joka sisältää arjen kulttuuritoiminnan ideoita ja aineksia koko vuodelle. Asiakaslähtöisyyttä edistäisi myös henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma, jonka avulla henkilökunnan olisi mahdollista tukea jokaisen asukkaan arjen kulttuuria yksilöllisesti.
Opinnäytetyössä perehdyttiin teoreettisesta näkökulmasta kulttuuriseen vanhustyöhön, keskeisiin käsitteisiin sen taustalla, sen hyvinvointivaikutuksiin ja kulttuurin soveltamiseen vanhustyössä. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kulttuurisen toiminnan nykytilannetta palvelukeskus Wilhelmiinan ryhmäkodeissa ja selvittää millaista kulttuurista vanhustyötä tutkimuskohteessa toteutetaan tällä hetkellä. Halusimme saada tietoa siitä, miten tutkimuskohteen henkilökunta sekä asukkaat ymmärtävät kulttuurisen vanhustyön. Ketkä kulttuurista vanhustyötä tekevät ja kenen tarpeista tai toiveista toimintaa toteutetaan. Opinnäytetyössämme pyrimme selvittämään, voidaanko tutkimuskohteen kulttuurista vanhustyötä kehittää asiakaslähtöisemmäksi ja millaisin toimenpitein.
Opinnäytetyössä toteutetussa alkukartoituksessa noudatettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita. Tutkimuksen kohderyhmäksi rajattiin Wilhelmiinan ryhmäkotien asukkaat ja heitä hoitava henkilökunta. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia sekä teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluina. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Wilhelmiinan ryhmäkotien asukkaat näkevät kulttuurin ja luovuuden erottamattomana osana elämää ja arkea. Henkilökunta ei ehkä nähnyt näitä käsitteitä vielä osana päivittäistä hoitotyötä ja arjen kulttuuria. Molemmat ryhmät totesivat, ettei kulttuuritoimintaa suunnitella tällä hetkellä yhdessä. Yhteinen toive molemmilla ryhmillä oli, että kulttuuritoimintaa lisättäisiin ryhmäkodeissa. Henkilökunta toivoi lisää koulutusta tai tukea luovien menetelmien käyttöön.
Alkukartoituksen valossa Wilhelmiinan kulttuurista vanhustyötä on mahdollista kehittää. Arjen kulttuurisuutta sekä toiminnan asiakaslähtöisyyttä ryhmäkodeissa olisi mahdollista kehittää esimerkiksi kulttuurin vuosikellolla, joka sisältää arjen kulttuuritoiminnan ideoita ja aineksia koko vuodelle. Asiakaslähtöisyyttä edistäisi myös henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma, jonka avulla henkilökunnan olisi mahdollista tukea jokaisen asukkaan arjen kulttuuria yksilöllisesti.