Kananmunantuotanto virikehäkeissä
Helminen, Juhani (2010)
Helminen, Juhani
Hämeen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003195796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003195796
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutustua kananmunantuotantoon virikehäkeissä eli pienryhmäkanalassa. Toimeksiantaja on kananmunantuotantotila Huittisista. Tavoitteena työssä on selvittää, mikä virikehäkki on ja vertailla sitä muihin kananmunantuotantotapoihin. Työn tarkoituksena on lisäksi selvittää virikehäkkien hyvät ja huonot puolet sekä selkeimmät erot verrattaessa niitä vanhoihin perinteisiin häkkeihin.
Alan julkaisuihin perustuvan teoriaosan lisäksi työssä on tehty myös haastattelututkimus, jossa vertailtiin kuuden eri laitevalmistajan virikehäkkejä, joita markkinoidaan Suomessa. Haastatteluun kuului 17 erilaista kananmunantuottajille esitettävää virikehäkkeihin liittyvää kysymystä. Tuottajat osallistuivat haastatteluun mielellään. Aiheesta ei ole vielä toistaiseksi olemassa paljon kirjallisuutta, joten haastatteluiden avulla sain paljon hyödyllistä tietoa kananmunantuottajilta itseltään.
Työssä käyvät ilmi uudistukset, joita kananmunantuotantoon on tulossa tulevaisuudessa. Perinteiset vanhat häkit ovat kiellettyjä 1.1.2012 alkaen, jonka jälkeen ainoita direktiivien mukaisia laillisia kananmunantuotantotapoja ovat lattiakanala, kerroslattiakanala, virikehäkki- eli pienryhmäkanala ja luomukanala. Erot virikehäkin ja vanhan perinteisen häkin välillä ovat suuria. Uusissa virikehäkeissä on enemmän tilaa kanalla, osastosta löytyy orret, pesä, kuopsutusalue ja kynsiviilat. Eläinten yleinen hyvinvointi tuleekin paranemaan jatkuvasti tulevaisuutta kohden. Tutkimuksessa sain vielä lisäksi selville, että Suomessa markkinoilla olevien laitevalmistajien häkeissä on suuriakin eroja eri mallien välillä.
Suurin osa suomalaisista kananmunista tullaan tuottamaan virikehäkeissä, minkä vuoksi myös opinnäytetyöaiheena kananmunantuotanto virikehäkeissä on tärkeä ja kiinnostava. Suomalaista virikehäkkikananmunaa markkinoidaan nimellä ”orsimuna”. Tämä on hyvä, laadukas tuote ja ennen kaikkea kotimainen kananmuna on täysin salmonellasta vapaa.
Alan julkaisuihin perustuvan teoriaosan lisäksi työssä on tehty myös haastattelututkimus, jossa vertailtiin kuuden eri laitevalmistajan virikehäkkejä, joita markkinoidaan Suomessa. Haastatteluun kuului 17 erilaista kananmunantuottajille esitettävää virikehäkkeihin liittyvää kysymystä. Tuottajat osallistuivat haastatteluun mielellään. Aiheesta ei ole vielä toistaiseksi olemassa paljon kirjallisuutta, joten haastatteluiden avulla sain paljon hyödyllistä tietoa kananmunantuottajilta itseltään.
Työssä käyvät ilmi uudistukset, joita kananmunantuotantoon on tulossa tulevaisuudessa. Perinteiset vanhat häkit ovat kiellettyjä 1.1.2012 alkaen, jonka jälkeen ainoita direktiivien mukaisia laillisia kananmunantuotantotapoja ovat lattiakanala, kerroslattiakanala, virikehäkki- eli pienryhmäkanala ja luomukanala. Erot virikehäkin ja vanhan perinteisen häkin välillä ovat suuria. Uusissa virikehäkeissä on enemmän tilaa kanalla, osastosta löytyy orret, pesä, kuopsutusalue ja kynsiviilat. Eläinten yleinen hyvinvointi tuleekin paranemaan jatkuvasti tulevaisuutta kohden. Tutkimuksessa sain vielä lisäksi selville, että Suomessa markkinoilla olevien laitevalmistajien häkeissä on suuriakin eroja eri mallien välillä.
Suurin osa suomalaisista kananmunista tullaan tuottamaan virikehäkeissä, minkä vuoksi myös opinnäytetyöaiheena kananmunantuotanto virikehäkeissä on tärkeä ja kiinnostava. Suomalaista virikehäkkikananmunaa markkinoidaan nimellä ”orsimuna”. Tämä on hyvä, laadukas tuote ja ennen kaikkea kotimainen kananmuna on täysin salmonellasta vapaa.