Autonkuljettajien ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset ja vaikutukset autonkuljettajien koulutukseen ja työllisyyteen
Kotti, Iia (2010)
Kotti, Iia
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003235885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003235885
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on tutustua vuonna 2007 voimaan astuneeseen ammattikuljettajien ammattipätevyyslain vaatimuksiin ja vaikutuksiin tiekuljetusalan koulutukseen ja työllisyyteen. Laki pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2003 säätämään direktiiviin maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta. Kuljettajien ammattipätevyysdirektiivin EU:ssa ja ammattipätevyyslain Suomessa tavoitteena on taata kuljettajien yhtenäinen vähimmäisosaaminen EU:n alueella. Lisäksi tavoitteena on parantaa tieturvallisuutta ja kuljettajien turvallisuutta, vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia, edistää kuljettajien osaamista ammatissaan ja jatkokoulutuksella päivittää alalla tarvittavaa tietotaitoa sekä ehkäistä laitonta toimintaa ja vähentää harmaata taloutta.
Henkilöliikenteessä vaatimus ammattipätevyyskoulutuksesta astui voimaan 10.9.2008 ja tavaraliikenteessä 10.9.2009. Laki asettaa uusia vaatimuksia annettavalle kuljetusalan koulutukselle ja sen sisällölle. Ammattipätevyyskoulutus sisällytetään kuljetusalan perusopintoihin perustason ammattipätevyyskoulutuksena ja kaikki ammattikuljettajat ovat velvollisia suorittamaan 35 tuntia kestävän jatkokoulutuksen viiden vuoden välein ammattipätevyyden ylläpitämiseksi. Ammattipätevyyskoulusta antavat oppilaitokset, puolustusvoimat ja koulutukseen luvan saaneet autokoulut ja järjestöt. Suoritetusta koulutuksesta myönnetään ammattipätevyystodistus.
Kuljetusalan, kuten muidenkin alojen, työllisyyteen vaikuttaa voimakkaasti vuonna 2008 alkanut globaali taloustaantuma. Vuoden 2009 aikana kuljetusyritysten konkurssit lisääntyivät ja työntekijöitä irtisanottiin ja lomautettiin. Taantumasta huolimatta suuri määrä kuljettajia eläköityy lähivuosina, joten tämän hetken kuljetusalan koulutuksella tulee olemaan suuri merkitys tulevaisuudessa yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Kuljetusalan nostaminen houkuttelevaksi ja arvostetuksi työnantajaksi korostuu etenkin nuorisokoulutuksen keskuudessa. Myös kuljetusyrityksissä tulisi ymmärtää kuljettajille annettava koulutus panostuksena yrityksen kilpailukykyyn, eikä taloudellisena rasitteena.
Aiheen ollessa ajankohtainen pystyin työssäni hyödyntämään viimeaikaisia lehtiartikkeleita, uutisointia ja internetlähteitä. Lisäksi sain yleistä ammattipätevyyttä koskevaa tietoa kirjallisuudesta. Työn lähtökohtana käytin edellä mainittua ammattipätevyysdirektiiviä ja –lakia.
Henkilöliikenteessä vaatimus ammattipätevyyskoulutuksesta astui voimaan 10.9.2008 ja tavaraliikenteessä 10.9.2009. Laki asettaa uusia vaatimuksia annettavalle kuljetusalan koulutukselle ja sen sisällölle. Ammattipätevyyskoulutus sisällytetään kuljetusalan perusopintoihin perustason ammattipätevyyskoulutuksena ja kaikki ammattikuljettajat ovat velvollisia suorittamaan 35 tuntia kestävän jatkokoulutuksen viiden vuoden välein ammattipätevyyden ylläpitämiseksi. Ammattipätevyyskoulusta antavat oppilaitokset, puolustusvoimat ja koulutukseen luvan saaneet autokoulut ja järjestöt. Suoritetusta koulutuksesta myönnetään ammattipätevyystodistus.
Kuljetusalan, kuten muidenkin alojen, työllisyyteen vaikuttaa voimakkaasti vuonna 2008 alkanut globaali taloustaantuma. Vuoden 2009 aikana kuljetusyritysten konkurssit lisääntyivät ja työntekijöitä irtisanottiin ja lomautettiin. Taantumasta huolimatta suuri määrä kuljettajia eläköityy lähivuosina, joten tämän hetken kuljetusalan koulutuksella tulee olemaan suuri merkitys tulevaisuudessa yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Kuljetusalan nostaminen houkuttelevaksi ja arvostetuksi työnantajaksi korostuu etenkin nuorisokoulutuksen keskuudessa. Myös kuljetusyrityksissä tulisi ymmärtää kuljettajille annettava koulutus panostuksena yrityksen kilpailukykyyn, eikä taloudellisena rasitteena.
Aiheen ollessa ajankohtainen pystyin työssäni hyödyntämään viimeaikaisia lehtiartikkeleita, uutisointia ja internetlähteitä. Lisäksi sain yleistä ammattipätevyyttä koskevaa tietoa kirjallisuudesta. Työn lähtökohtana käytin edellä mainittua ammattipätevyysdirektiiviä ja –lakia.