Kohti lapsi- ja perhelähtöistä toimintamallia. Valtakunnallinen CP-hanke lasten kuntoutuksen kehittäjänä
Kiviranta, Tuula; Kaakkuriniemi, Erja; Kankaanpää, Tarja (2016)
Kiviranta, Tuula
Kaakkuriniemi, Erja
Kankaanpää, Tarja
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-140-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-140-1
Tiivistelmä
CP-vammaisten lasten ja nuorten seuranta ja kuntoutuksen suunnittelu jakaantuu Suomessa useisiin kymmeniin eri yksiköihin, joissa toimintakäytännöt ja käytössä olevat arviointimenetelmät olivat hyvin erilaisia. KELA:n rahoittaman kehittämishankkeen, CP-hankkeen, tarkoituksena oli valita kuntoutuksen seurantaan ja arviointiin yhteiset arviointimenetelmät, selvittää niiden soveltuvuus eri toimintaympäristöihin sekä arvioida laadullisesti yksiköissä tehtävien toimintakäytäntöjen muutoksia muun muassa kuntoutussuunnitelmien laatimisessa, perhekeskeisyyden huomioimisessa ja arviointimittareiden käytössä.
Kehittämishanke sai aikaan työryhmissä monenlaista sisäistä prosessointia, joka on jatkunut varsinaisen hankkeen loppumisen jälkeenkin. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Tervaväylässä CP-hanke vaikutti kuntoutuksen suunnitteluprosessin sisäiseen kehittämiseen. Yhteisen kehittämistyön tuloksena syntyi hyvän kuntoutuskäytännön mukainen, perhelähtöinen Tervaväylän jaksolaistoiminnan käytäntö, jonka keskeisenä ajatuksena on ICF-viitekehyksestä nouseva näkemys lapsen vahvuuksien ja haasteiden tunnistamisesta.
Yliopettaja Arja Veijola oli koko CP-hankkeen toisen vaiheen ajan keskeinen ja aktiivinen hanketyöryhmän jäsen, tulosten analysoija ja kirjoittajakumppani. Hän ohjasi työryhmiä tarkastelemaan toimintaansa kannustavasti ja esitteli hankkeen tuloksia useissa kongresseissa ja koulutustilaisuuksissa ja oli siten vaikuttamassa tärkeän päämääränsä, lapsi- ja perhelähtöisen toimintamallin leviämiseen valtakunnallisesti.
Kehittämishanke sai aikaan työryhmissä monenlaista sisäistä prosessointia, joka on jatkunut varsinaisen hankkeen loppumisen jälkeenkin. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Tervaväylässä CP-hanke vaikutti kuntoutuksen suunnitteluprosessin sisäiseen kehittämiseen. Yhteisen kehittämistyön tuloksena syntyi hyvän kuntoutuskäytännön mukainen, perhelähtöinen Tervaväylän jaksolaistoiminnan käytäntö, jonka keskeisenä ajatuksena on ICF-viitekehyksestä nouseva näkemys lapsen vahvuuksien ja haasteiden tunnistamisesta.
Yliopettaja Arja Veijola oli koko CP-hankkeen toisen vaiheen ajan keskeinen ja aktiivinen hanketyöryhmän jäsen, tulosten analysoija ja kirjoittajakumppani. Hän ohjasi työryhmiä tarkastelemaan toimintaansa kannustavasti ja esitteli hankkeen tuloksia useissa kongresseissa ja koulutustilaisuuksissa ja oli siten vaikuttamassa tärkeän päämääränsä, lapsi- ja perhelähtöisen toimintamallin leviämiseen valtakunnallisesti.