Hönkäpesurin lämmönvaihtimen optimointi
Eeva, Marko (2008)
Eeva, Marko
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811274147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811274147
Tiivistelmä
Botnia Rauman tehtaan ympäristölupiin tulee tiukennuksia 1.1.2009 alkaen. Tämän seurauksena soodakattilan liuotussäiliöltä tulevat hönkähöyryt jouduttiin ottamaan polttoon soodakattilalle. Polttoon viennin myötä hönkäpesuriin jouduttiin tekemään rakennemuutoksia, jotta hönkien pesu olisi tarpeeksi tehokasta ja pesuri lauhduttaisi nesteen pois höngästä. Sitä modifioitiin mm. muuttamalla pesurin sisäosien rakennetta. Tämän myötä hönkäpesurin kiertonestettä joudutaan jäähdyttämään, jotta pesurilta lähtevän höngän lämpötila pysyy alle 60 °C. Jäähdytyksestä saatavaa lämpötehoa hyödynnetään syöttövesisäiliön lisäveden esilämmittämiseen. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia hönkäpesurin kiertonesteestä saatavan lämpötehon hyödyntämistä syöttövesisäiliön lisäveden esilämmittämiseen. Työssä tutkittiin kuinka paljon kiertonesteen lämpötilan nousulla on mahdollista saada säästöä aikaiseksi, kun lisävesi tulee kuumempana syöttövesisäiliölle. Työn ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin yhtiöön ja sellutehtaaseen yleisesti, jonka jälkeen syvennyttiin hönkäpesuriin ja siihen liittyviin lämmönvaihtimiin. Järjestelmään tutustuttiin virtauskaavioiden ja käyttöohjeiden avulla. Näiden lisäksi tarvittavaa tietoa saatiin myös tehtaan kattilapuolen vastaavilta. Työn toisessa vaiheessa suoritettiin koeajot, joiden avulla saatiin tarvittavat mittaustulokset opinnäytetyössä laskettujen laskelmien suorittamiseksi. Koeajot suoritettiin tehtaan ja laitevalmistajan edustajien kanssa. Työssä todettiin, että hönkäpesurin kiertonesteen lämpötilan nostolla on mahdollisuus saada säästöä. Kiertonesteen lämpötilaa nostettaessa nykyisestä 40 °C:ta 45 °C:een saataisiin säästöä 78 250 € vuodessa. Säästöä syntyy säästyneestä matalapaine höyrystä, joka voidaan mahdollisesti myydä eteenpäin. Todettiin myös, että kiertonesteen lämpötilaa nostettaessa vieläkin korkeammaksi mahdollisen lisäsäästön saamiseksi, prosessi oli liian herkkä muutoksille. Lisäksi tarkasteltiin mahdollista tilannetta, jossa tehtaalla olisi lauhdeturbiini säästetyn matalapainehöyryn muuttamiseksi sähköksi. Jos tämä olisi mahdollista säästöt olisivat pienemmät höyryn myyntiin nähden. Tällöin säästyneestä höyrystä saataisiin vuodessa 58 750 €.