Asiakaslähtöisen sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin
Jormanainen, Kirsi (2016)
Jormanainen, Kirsi
Vaasan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121820926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121820926
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa asiakaslähtöisten sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kehittämiseen Vaasan kaupungin sosiaalityö- ja perhepalvelut tulosalueelle. Tutkimuksessa tarkasteltiin nykyisiä, olemassa olevia Vaasan kaupungin työelämävalmiuksia edistäviä sosiaalisen kuntoutuksen palveluja, työelämävalmiuksien vahvistumista palveluissa sekä tuotetaan kehittämisehdotuksia palveluihin liittyen. Taustalla on sosiaalihuoltolain (L 1301/2014) uudistus, joka korostaa asiakkaan palveluiden järjestämistä asiakkaan tarpeisiin perustuen ja johon on ensimmäistä kertaa kirjattu sosiaalinen kuntoutus palveluna. Vaasan kaupunki on käynnistänyt sosiaalityö- ja perhepalvelut tulosalueen organisaatiomuutoksen sosiaalihuoltolain pohjalta vastatakseen paremmin asiakkaiden tarpeisiin.
Teoreettinen viitekehys koostuu sosiaalipalvelujen kehittämisen tarkastelusta sekä asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden käsittelystä suhteessa sosiaalipalveluihin. Lisäksi käsitellään sosiaalista kuntoutusta käsitteenä, sisältönä ja lakisääteisenä palveluna. Työelämävalmiuksia tarkastellaan yleisten työelämävalmiuksien kautta sekä niiden vahvistumista sosiaalisessa kuntoutuksessa. Kyseessä on tutkimuksellinen kehittämistehtävä, jonka menetelmänä on käytetty toimintatutkimusta sekä BIKVA-arvioinnin elementtejä. Aineisto kerättiin laadullisin menetelmin avainhenkilöiden teemahaastatteluilla sekä asiakkaiden, työntekijöiden ja johdon fokus-ryhmähaastatteluin. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan työelämävalmiuksia edistävät sosiaalisen kuntoutuksen palvelut nähtiin Vaasan kaupungilla laadukkaina, monipuolisina, taloudellisina ja ennaltaehkäisevinä. Käsitteellisesti ja palvelukokonaisuuksiltaan sosiaalinen kuntoutus koettiin kuitenkin epäselväksi ja diagnoosilähtöiseksi. Tulosten mukaan puutteita sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa oli erityisesti asiakaslähtöisyyden osalta. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen liittyen tuli esiin paljon erilaisia osa-alueita ja kehittämisehdotuksia syntyi useita. Sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen määritteleminen, tutkitun tiedon kerääminen ja levittäminen organisaatiossa, palveluprosessien kuvaaminen ja selkiyttäminen sekä yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä koettiin tärkeänä. Asiakkaan tarpeista lähtevä, kokonaisvaltainen työskentelyote tulisi saada vahvistumaan sosiaalisessa kuntoutuksessa. Asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta tulisi vahvistaa sosiaalisen kuntoutuksen palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä.
Teoreettinen viitekehys koostuu sosiaalipalvelujen kehittämisen tarkastelusta sekä asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden käsittelystä suhteessa sosiaalipalveluihin. Lisäksi käsitellään sosiaalista kuntoutusta käsitteenä, sisältönä ja lakisääteisenä palveluna. Työelämävalmiuksia tarkastellaan yleisten työelämävalmiuksien kautta sekä niiden vahvistumista sosiaalisessa kuntoutuksessa. Kyseessä on tutkimuksellinen kehittämistehtävä, jonka menetelmänä on käytetty toimintatutkimusta sekä BIKVA-arvioinnin elementtejä. Aineisto kerättiin laadullisin menetelmin avainhenkilöiden teemahaastatteluilla sekä asiakkaiden, työntekijöiden ja johdon fokus-ryhmähaastatteluin. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan työelämävalmiuksia edistävät sosiaalisen kuntoutuksen palvelut nähtiin Vaasan kaupungilla laadukkaina, monipuolisina, taloudellisina ja ennaltaehkäisevinä. Käsitteellisesti ja palvelukokonaisuuksiltaan sosiaalinen kuntoutus koettiin kuitenkin epäselväksi ja diagnoosilähtöiseksi. Tulosten mukaan puutteita sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa oli erityisesti asiakaslähtöisyyden osalta. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen liittyen tuli esiin paljon erilaisia osa-alueita ja kehittämisehdotuksia syntyi useita. Sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen määritteleminen, tutkitun tiedon kerääminen ja levittäminen organisaatiossa, palveluprosessien kuvaaminen ja selkiyttäminen sekä yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä koettiin tärkeänä. Asiakkaan tarpeista lähtevä, kokonaisvaltainen työskentelyote tulisi saada vahvistumaan sosiaalisessa kuntoutuksessa. Asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta tulisi vahvistaa sosiaalisen kuntoutuksen palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä.