Irrotettavien hammasproteesien puhdistusmenetelmät
Iltanen, Maiju; Rönkkö, Ninni; Salminen, Liisi (2016)
Iltanen, Maiju
Rönkkö, Ninni
Salminen, Liisi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320224
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on puhdistustestin ja siihen liittyvän esitietolomakekyselyn avulla luoda tietoa irrotettavien hammasproteesien puhdistusmetodien toimivuudesta, ja lisätä sekä vanhustenhoitajien että proteesien käyttäjien tietoa aiheesta. Työ keskittyy tiedon keräämiseen, luomiseen ja analysointiin. Opinnäytetyötä varten kerättiin asiantuntijoilta tietoa hoitajien proteesienhoidon osaamisen tasosta teemahaastattelujen muodossa. Haastattelujen sekä muun tiedon pohjalta luotiin esitietolomake pitkäaikaishoitolaitoksen, Esperi Hoivakoti Tilkan, irtoproteesien käyttäjille.
Puhdistuskokeet toteutettiin hoivakodin tiloissa. Esitietolomakekyselyn avulla tutkimukseen saatiin 30 proteesia, jotka jaettiin kuuteen eri puhdistusmetodiryhmään. Puhdistusmetodit olivat: Nitradine-proteesinpuhdistustabletti, IsoDent proteesinpuhdistusaine, mekaaninen harjaus yhdistettynä otsonoituun veteen, ultraäänilaite yhdessä Fairy astianpesuaineen kanssa sekä 30-prosenttinen suolavesi. Lisäksi oli kontrolliryhmä. Puhdistusmetodit erosivat toisistaan puhdistusaineiden, käsittelyaikojen ja mekaanisten puhdistustapojen osalta.
Metropolian bioanalytiikan opiskelijat määrittivät viljellyiltä verimaljoilta bakteerien kokonaismäärän ja nimesivät bakteereita käyttäen MALDI-TOF-analysaattoria. Mikrobitutkimuksen ja esitietolomakkeiden tietoja analysoitiin yhdessä ja erikseen. Tärkeimpänä havaintona voidaan todeta, että Nitradine oli testatuista metodeista tehokkain. Toiseksi tehokkain oli ultraäänilaite Fairyn kanssa. Suolaliuos ei testin mukaan vähentänyt bakteerien määrää proteesien pinnalla.
Opinnäytetyön merkitys on toimia pilottitutkimuksena, jonka voisi toteuttaa laajemmassa mittakaavassa paremmilla resursseilla. Aihetta tulisi tutkia laajemmin. Tämä työ toimii ajankohtaisena pohjana mahdollisille tuleville tutkimus- sekä jatkokehityshankkeille.
Puhdistuskokeet toteutettiin hoivakodin tiloissa. Esitietolomakekyselyn avulla tutkimukseen saatiin 30 proteesia, jotka jaettiin kuuteen eri puhdistusmetodiryhmään. Puhdistusmetodit olivat: Nitradine-proteesinpuhdistustabletti, IsoDent proteesinpuhdistusaine, mekaaninen harjaus yhdistettynä otsonoituun veteen, ultraäänilaite yhdessä Fairy astianpesuaineen kanssa sekä 30-prosenttinen suolavesi. Lisäksi oli kontrolliryhmä. Puhdistusmetodit erosivat toisistaan puhdistusaineiden, käsittelyaikojen ja mekaanisten puhdistustapojen osalta.
Metropolian bioanalytiikan opiskelijat määrittivät viljellyiltä verimaljoilta bakteerien kokonaismäärän ja nimesivät bakteereita käyttäen MALDI-TOF-analysaattoria. Mikrobitutkimuksen ja esitietolomakkeiden tietoja analysoitiin yhdessä ja erikseen. Tärkeimpänä havaintona voidaan todeta, että Nitradine oli testatuista metodeista tehokkain. Toiseksi tehokkain oli ultraäänilaite Fairyn kanssa. Suolaliuos ei testin mukaan vähentänyt bakteerien määrää proteesien pinnalla.
Opinnäytetyön merkitys on toimia pilottitutkimuksena, jonka voisi toteuttaa laajemmassa mittakaavassa paremmilla resursseilla. Aihetta tulisi tutkia laajemmin. Tämä työ toimii ajankohtaisena pohjana mahdollisille tuleville tutkimus- sekä jatkokehityshankkeille.