Koollekutsujien kokemuksia läheisneuvonpidon suunnitelmien toteutumisesta : Pääkaupunkiseudun läheisneuvonpitoprojekti
Sipiläinen, Milla; Kasurinen, Nelli (2008)
Sipiläinen, Milla
Kasurinen, Nelli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811254120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811254120
Tiivistelmä
Opinäytetyömme tavoitteena on tutkia koollekutsujien kokemuksia läheisneuvonpidon suunnitelmien
toteutumisesta. Halusimme opinnäytetyömme olevan työelämälähtöinen, joten olemme tehneet sen
Pääkaupunkiseudun Läheisneuvonpitoprojektin käyttöön Heikki Waris -instituuttiin. Läheisneuvonpito
eli LNP on strukturoitu sosiaalityön työmenetelmä, jonka avulla pyritään turvaamaan lapsen
hyvinvointi ja etsimään ratkaisuja lasten ja nuorten ongelmatilanteisiin. Läheisneuvonpidossa
sosiaalityöntekijä sopii asiakkaan kanssa hänen läheisverkostonsa ja tilanteeseen liittyvien
viranomaisten koollekutsumisesta konkreettisen suunnitelman aikaansaamiseksi. Läheisneuvonpito on
nimenomaan lastensuojelun palvelu, mutta sitä sovelletaan myös muilla sosiaalityön sektoreilla.
Läheisneuvonpidon järjestämisessä käytetään ulkopuolista välittäjää, jota nimitetään koollekutsujaksi.
Tässä projektissa koollekutsujat ovat puolueettomia sosiaalialantyöntekijöitä, jotka kokoavat lapsen
perheen, läheiset ja tarvittavat työntekijät yhteen läheisneuvonpitoon. Tutkimusmenetelminä käytämme
valmista palautelomakeaineistoa sekä lisäksi tekemiämme koollekutsujien teemahaastatteluja.
Aineiston analyysimenetelmänä käytämme teemoittelua ja sisällönanalyysiä. Teoreettisena
viitekehyksenämme meillä on voimaannuttaminen, dialogi ja verkostointimenetelmät
läheisneuvonpidossa.
Tulostemme mukaan läheisneuvonpidon suunnitelmissa esiintyviä ongelmia ovat olleet viranomaisten
tuki, vanhempien aktiivisuus, läheisverkoston aktiivisuus, suunnitelmien tarkkuus ja vanhempien
päihdeongelmat. Haastattelemiemme koollekutsujien kokemukset läheisneuvonpidosta ovat kuitenkin
pääasiallisesti positiivisia ja epäonnistuneita prosesseja ei ollut juuri lainkaan.
Johtopäätöksenä voimme sanoa, että läheisneuvonpito on kaikin puolin toimiva menetelmä
lastensuojelun asiakastyössä. Suunnitelmissa esiintyvät ongelmat, eivät tarkoita aina koko prosessin
epäonnistumista, vaan onnistuneessakin prosessissa voi olla vastoinkäymisiä.
toteutumisesta. Halusimme opinnäytetyömme olevan työelämälähtöinen, joten olemme tehneet sen
Pääkaupunkiseudun Läheisneuvonpitoprojektin käyttöön Heikki Waris -instituuttiin. Läheisneuvonpito
eli LNP on strukturoitu sosiaalityön työmenetelmä, jonka avulla pyritään turvaamaan lapsen
hyvinvointi ja etsimään ratkaisuja lasten ja nuorten ongelmatilanteisiin. Läheisneuvonpidossa
sosiaalityöntekijä sopii asiakkaan kanssa hänen läheisverkostonsa ja tilanteeseen liittyvien
viranomaisten koollekutsumisesta konkreettisen suunnitelman aikaansaamiseksi. Läheisneuvonpito on
nimenomaan lastensuojelun palvelu, mutta sitä sovelletaan myös muilla sosiaalityön sektoreilla.
Läheisneuvonpidon järjestämisessä käytetään ulkopuolista välittäjää, jota nimitetään koollekutsujaksi.
Tässä projektissa koollekutsujat ovat puolueettomia sosiaalialantyöntekijöitä, jotka kokoavat lapsen
perheen, läheiset ja tarvittavat työntekijät yhteen läheisneuvonpitoon. Tutkimusmenetelminä käytämme
valmista palautelomakeaineistoa sekä lisäksi tekemiämme koollekutsujien teemahaastatteluja.
Aineiston analyysimenetelmänä käytämme teemoittelua ja sisällönanalyysiä. Teoreettisena
viitekehyksenämme meillä on voimaannuttaminen, dialogi ja verkostointimenetelmät
läheisneuvonpidossa.
Tulostemme mukaan läheisneuvonpidon suunnitelmissa esiintyviä ongelmia ovat olleet viranomaisten
tuki, vanhempien aktiivisuus, läheisverkoston aktiivisuus, suunnitelmien tarkkuus ja vanhempien
päihdeongelmat. Haastattelemiemme koollekutsujien kokemukset läheisneuvonpidosta ovat kuitenkin
pääasiallisesti positiivisia ja epäonnistuneita prosesseja ei ollut juuri lainkaan.
Johtopäätöksenä voimme sanoa, että läheisneuvonpito on kaikin puolin toimiva menetelmä
lastensuojelun asiakastyössä. Suunnitelmissa esiintyvät ongelmat, eivät tarkoita aina koko prosessin
epäonnistumista, vaan onnistuneessakin prosessissa voi olla vastoinkäymisiä.