Kansalaistoiminnan merkitys ja tulevaisuus : Case Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton alumnitoiminta
Putkivaara, Maria (2016)
Putkivaara, Maria
Yrkeshögskolan Novia
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819553
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kansalaistoiminnan merkitystä ja tulevaisuudennäkymiä, jotta kansalaistoiminnan parissa toimivat voisivat paremmin ymmärtää toimintansa tarkoituksen ja yhteiskunnallisen ulottuvuuden ja jotta ne tiedostaisivat ja voisivat paremmin varautua tulevaisuudessa tapahtuviin kansalaistoiminnan muutoksiin. Kansalaistoiminnan merkitystä ja tulevaisuutta selvitetään kartoittamalla Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton alumnien kiinnostusta osallistua tulevaan heille tarkoitettuun toimintaan. Kartoitus tehtiin internetissä toteutetun kyselyn avulla.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa selvennetään aluksi kansalaistoimintaan oleellisesti liittyvät käsitteet kolmas sektori, itse kansalaistoiminta ja kansalaisjärjestö. Sen jälkeen käsitellään kansalaistoiminnan merkitystä ja sen tulevaisuudennäkymiä. Teoriaosuuden jälkeen käsitellään Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton alumneille tehtyä kyselyä. Kysely sisälsi kahdeksan monivalintakysymystä, joissa osassa oli lisäksi avoin vastausvaihtoehto, sekä kaksi avointa kysymystä.
Kyselyn tulokset tukevat teoriaosuudessa esitettyjä kansalaistoiminnan merkitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Kansalaistoiminta tarjoaa vapaaehtoistoimintaa, kasvattaa sosiaalista pääomaa, luo yhteisöllisyyttä, vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja aktiivista kansalaisuutta, opettaa sekä välittää tietoa. Tulevaisuudessa epämuodollinen kansalaistoiminta kasvaa, järjestörakenteet ja -muodot muuttuvat, paine ammattimaistua ja järjestöjohtaminen korostuvat, verkostoitumisella on iso merkitys ja järjestöjen kannattaa miettiä, miten rahoittaa toimintaansa.
Tulokset antavat myös Pohjola-Nordenin Nuorisoliitolle hyödyllistä tietoa ja osviittaa siitä, miten liitto voisi lähteä kehittämään alumnitoimintaansa. Tuloksista käy ilmi, että alumnien halu osallistua kansalaistoimintaan on suuri. He haluavat sekä tehdä vapaaehtoistyötä että osallistua muuhun toimintaan. Verkostoitumiselle on kysyntää, mutta vastuun ottaminen ja liiton taloudellinen tukeminen eivät juuri kiinnosta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa selvennetään aluksi kansalaistoimintaan oleellisesti liittyvät käsitteet kolmas sektori, itse kansalaistoiminta ja kansalaisjärjestö. Sen jälkeen käsitellään kansalaistoiminnan merkitystä ja sen tulevaisuudennäkymiä. Teoriaosuuden jälkeen käsitellään Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton alumneille tehtyä kyselyä. Kysely sisälsi kahdeksan monivalintakysymystä, joissa osassa oli lisäksi avoin vastausvaihtoehto, sekä kaksi avointa kysymystä.
Kyselyn tulokset tukevat teoriaosuudessa esitettyjä kansalaistoiminnan merkitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Kansalaistoiminta tarjoaa vapaaehtoistoimintaa, kasvattaa sosiaalista pääomaa, luo yhteisöllisyyttä, vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja aktiivista kansalaisuutta, opettaa sekä välittää tietoa. Tulevaisuudessa epämuodollinen kansalaistoiminta kasvaa, järjestörakenteet ja -muodot muuttuvat, paine ammattimaistua ja järjestöjohtaminen korostuvat, verkostoitumisella on iso merkitys ja järjestöjen kannattaa miettiä, miten rahoittaa toimintaansa.
Tulokset antavat myös Pohjola-Nordenin Nuorisoliitolle hyödyllistä tietoa ja osviittaa siitä, miten liitto voisi lähteä kehittämään alumnitoimintaansa. Tuloksista käy ilmi, että alumnien halu osallistua kansalaistoimintaan on suuri. He haluavat sekä tehdä vapaaehtoistyötä että osallistua muuhun toimintaan. Verkostoitumiselle on kysyntää, mutta vastuun ottaminen ja liiton taloudellinen tukeminen eivät juuri kiinnosta.