Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain vaikutukset varhaisen tuen toteutumiseen
Lapatto, Mia; Seppälä-Näkki, Tuija (2016)
Lapatto, Mia
Seppälä-Näkki, Tuija
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218884
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218884
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme lähtökohtana on ollut opiskeluhuollon käytännön työn ja toiminnan tutkiminen ja kehittäminen. Opinnäytetyössä kuvaamme opiskeluhuoltotyön muuttumista työtä määrittävän lain muuttuessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki on vaikuttanut opiskeluhuoltotyön käytänteisiin sekä varhaisen tuen toteutumiseen Lappeenrannan peruskouluissa. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja yhdenmukaistaa varhaisen tuen muotoja Lappeenrannan alueen peruskoulujen opiskeluhuoltotyössä.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselynä. Kohderyhmänä olivat Lappeenrannan neljä peruskoulua. Kyselyyn valittiin kahden oppilasmäärältään pienimmän ja kahden suurimman koulun oppilashuollon toimijat. Kyselyyn vastanneita oli 20. Kyselyaineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Teemat muodostuivat Webropol-kyselyssä käyttämistämme kysymyksistä. Kehittämistyön tuloksena mallinsimme tutkittavien koulujen opiskeluhuoltotyön kehittämisen osa-alueet.
Opinnäytetyön tulosten mukaan oppilaan varhaisen tuen saaminen ja oppilashuoltotyö vaatii vielä kehittämistä. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki on tuonut opiskeluhuollon toimijoille enemmän työtä. Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain tuomien velvoitteiden koetaan kankeuttaneen järjestelmää, mutta toisaalta uusi laki koetaan myös hyväksi, koska se määrittelee ja ohjaa käytännön opiskeluhuoltotyön toteutusta aiempaa selvemmin. Opiskeluhuollon asiakastyötä tekevien kokemukset palveluiden toimivuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä palveluita kehitettäessä. Opiskeluhuoltotyötä tekevillä on edellytykset esittää kehittämistarpeet paitsi työntekijän myös asiakkaan näkökulmasta. Opiskeluhuollon toteutuksessa ja toimintatavoissa on koulukohtaisia erityispiirteitä ja siksi opiskeluhuoltotyön alueellisia kehittämiskohteita tulisi tarkastella paitsi yleisellä tasolla myös koulukohtaisesti. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää opiskeluhuoltotyön kehittämisessä ja uusien toimintamallien suunnittelussa.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselynä. Kohderyhmänä olivat Lappeenrannan neljä peruskoulua. Kyselyyn valittiin kahden oppilasmäärältään pienimmän ja kahden suurimman koulun oppilashuollon toimijat. Kyselyyn vastanneita oli 20. Kyselyaineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Teemat muodostuivat Webropol-kyselyssä käyttämistämme kysymyksistä. Kehittämistyön tuloksena mallinsimme tutkittavien koulujen opiskeluhuoltotyön kehittämisen osa-alueet.
Opinnäytetyön tulosten mukaan oppilaan varhaisen tuen saaminen ja oppilashuoltotyö vaatii vielä kehittämistä. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki on tuonut opiskeluhuollon toimijoille enemmän työtä. Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain tuomien velvoitteiden koetaan kankeuttaneen järjestelmää, mutta toisaalta uusi laki koetaan myös hyväksi, koska se määrittelee ja ohjaa käytännön opiskeluhuoltotyön toteutusta aiempaa selvemmin. Opiskeluhuollon asiakastyötä tekevien kokemukset palveluiden toimivuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä palveluita kehitettäessä. Opiskeluhuoltotyötä tekevillä on edellytykset esittää kehittämistarpeet paitsi työntekijän myös asiakkaan näkökulmasta. Opiskeluhuollon toteutuksessa ja toimintatavoissa on koulukohtaisia erityispiirteitä ja siksi opiskeluhuoltotyön alueellisia kehittämiskohteita tulisi tarkastella paitsi yleisellä tasolla myös koulukohtaisesti. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää opiskeluhuoltotyön kehittämisessä ja uusien toimintamallien suunnittelussa.