Terapeuttisten harjoitteiden luominen mobiilisovellukseen epäspesifin alaselkäkivun kuntoutumisprosessin tueksi
Koljander, Silja; Kuusela, Johanna; Peltonen, Jaana (2016)
Koljander, Silja
Kuusela, Johanna
Peltonen, Jaana
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719445
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719445
Tiivistelmä
Nykyteknologian kehitys on mahdollistanut erilaisten sovellusten käytön perinteisen fysioterapian rinnalla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda näyttöön perustuvia terapeuttisia harjoitteita toimeksiantajana toimivan HealthFOX Oy:n mobiilisovellukseen epäspesifin alaselkäkivun kuntoutumisprosessin tueksi. Epäspesifi alaselkäkipu valikoitui harjoitteiden kohteeksi sen yleisyyden ja toisaalta opinnäytetyöntekijöiden oman mielenkiinnon vuoksi.
Harjoitteiden luomisessa hyödynnettiin kehittämistyölle ominaisia menetelmiä ja konstruktiivista lähestymistapaa. Työ eteni vaiheittain ja osin syklimäisesti. Näyttöön perustuvaa tietoa eri terapeuttisten harjoittelumuotojen vaikuttavuudesta epäspesifiin alaselkäkipuun kartoitettiin perinteisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Lisäksi huomioitiin mahdollisia harjoitettavia ominaisuuksia käsittelevät tutkimukset. Mukaan valikoitui 59 tutkimusta, jotka voitiin jakaa yleiseen harjoitteluun, stabilaatioharjoitteluun, liikekontrollin harjoitteluun, pilatesharjoitteluun, joogaan, McKenzie-harjoitteisiin ja yksittäisiin tutkimuksiin sekä ominaisuuksiin. Terapeuttisen harjoittelun todettiin olevan vaikuttavaa epäspesifiin alaselkäkipuun kivun ja toimintakyvyn kannalta, mutta yksikään harjoittelun muoto ei noussut muita vaikuttavammaksi. Muun muassa lihasten aktivoitumisessa, rangan keskiasennon hahmottamisessa ja lonkan loitontajien lihasvoimassa havaittiin eroja alaselkäkipuisten ja oireettomien välillä.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta artikkeleissa esiintyviä harjoitteita hyväksikäyttäen valittiin alustavat harjoitteet mobiilisovellusta varten. Ne esiteltiin kahdelle fysioterapeutille, joiden asiantuntemusta hyödynnettiin harjoitteiden ja ohjeiden työstämisessä. Motivaation ja suoritustekniikan näkökulmasta kirjallisuushaku puoltaa videoitua suoritukseen keskittyvää tiivistä ja mahdollisesti vertauskuvan sisältävää ohjetta. Lopullisista harjoitteista otettiin viitteelliset valokuvat ja laadittiin kirjalliset ohjeet. Toimeksiantaja videoi harjoitteet myöhemmin.
Epäspesifin alaselkäkivun ollessa monimuotoinen ongelma sovellusta suositellaan käytettäväksi normaalin fysioterapian ohella muistuttamassa harjoitteiden suorittamisesta ja oikeasta tekniikasta. Ohjeita kannattaa täydentää kuntoutujalle yksilöllisesti sopivilla mielikuvilla. Jatkossa olisi hyvä tutkia, voisiko valittuja harjoitteita antaa turvallisesti kuntoutujalle jo ennen ensimmäistä fysioterapiatapaamista nopeamman hoidon aloituksen mahdollistamiseksi.
Harjoitteiden luomisessa hyödynnettiin kehittämistyölle ominaisia menetelmiä ja konstruktiivista lähestymistapaa. Työ eteni vaiheittain ja osin syklimäisesti. Näyttöön perustuvaa tietoa eri terapeuttisten harjoittelumuotojen vaikuttavuudesta epäspesifiin alaselkäkipuun kartoitettiin perinteisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Lisäksi huomioitiin mahdollisia harjoitettavia ominaisuuksia käsittelevät tutkimukset. Mukaan valikoitui 59 tutkimusta, jotka voitiin jakaa yleiseen harjoitteluun, stabilaatioharjoitteluun, liikekontrollin harjoitteluun, pilatesharjoitteluun, joogaan, McKenzie-harjoitteisiin ja yksittäisiin tutkimuksiin sekä ominaisuuksiin. Terapeuttisen harjoittelun todettiin olevan vaikuttavaa epäspesifiin alaselkäkipuun kivun ja toimintakyvyn kannalta, mutta yksikään harjoittelun muoto ei noussut muita vaikuttavammaksi. Muun muassa lihasten aktivoitumisessa, rangan keskiasennon hahmottamisessa ja lonkan loitontajien lihasvoimassa havaittiin eroja alaselkäkipuisten ja oireettomien välillä.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta artikkeleissa esiintyviä harjoitteita hyväksikäyttäen valittiin alustavat harjoitteet mobiilisovellusta varten. Ne esiteltiin kahdelle fysioterapeutille, joiden asiantuntemusta hyödynnettiin harjoitteiden ja ohjeiden työstämisessä. Motivaation ja suoritustekniikan näkökulmasta kirjallisuushaku puoltaa videoitua suoritukseen keskittyvää tiivistä ja mahdollisesti vertauskuvan sisältävää ohjetta. Lopullisista harjoitteista otettiin viitteelliset valokuvat ja laadittiin kirjalliset ohjeet. Toimeksiantaja videoi harjoitteet myöhemmin.
Epäspesifin alaselkäkivun ollessa monimuotoinen ongelma sovellusta suositellaan käytettäväksi normaalin fysioterapian ohella muistuttamassa harjoitteiden suorittamisesta ja oikeasta tekniikasta. Ohjeita kannattaa täydentää kuntoutujalle yksilöllisesti sopivilla mielikuvilla. Jatkossa olisi hyvä tutkia, voisiko valittuja harjoitteita antaa turvallisesti kuntoutujalle jo ennen ensimmäistä fysioterapiatapaamista nopeamman hoidon aloituksen mahdollistamiseksi.