Raepuhallusoption hyödyllisyyden tutkiminen
Koskinen, Teemu (2016)
Koskinen, Teemu
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519040
Tiivistelmä
Työssä pohdittiin optimaalisinta raepuhallusratkaisua nimeltä mainitsemattoman yrityksen profiiliesikäsittelylinjalle. Sen tutkiminen aloitettiin määrittämällä tärkeimmät tekijät, joihin raepuhallus vaikuttaa profiiliesikäsittelylinjalla, ja tutkimalla näiden tekijöiden kirjallisuustaustaa. Työssä käytiin läpi myös jo tehtyjen testien tuloksia ja etsittiin käytännön tuloksille kirjallisuudesta tukea.
Kirjallisuuden tutkimisen jälkeen luotiin koeajojärjestely, joka suoritettiin yrityksen tytäryhtiöllä, jossa profiilit puhallettiin kertaalleen oikaisuprosessin jälkeen. Tällä koeajojärjestelyllä testattiin, onko mahdollista säästää yhden raepuhaltimen hinta, jos raepuhallus olisi mahdollista yhdellä puhaltimella. Ennen testin suorittamista tehtiin hypoteesi tulevasta testistä, ja siihen kirjattiin kaikki tekijät, jotka voivat vaikuttaa testien tuloksiin ja perusteltiin ilmiöitä kirjallisuuden pohjalta.
Testeissä tuli eteen haasteita mittatarkkuuksissa ja mittavirheen suuruudessa, kun mitattavat profiilit olivat paksuudeltaan 5 mm. Niiden elastisuus tuotti huomattavan mittavirheen, minkä takia testeistä ei saatu tarkempia tuloksia kuin hyväksytty ja hylätty. Koejärjestelyssä testatut profiilit olivat kaikki mittastandardissa, ja ne toimitettiin jatko jalostukseen, mutta pätevää koejärjestelyä, josta olisi saatu todenmukaisia, tarkkoja tuloksia, ei saatu tehtyä.
Lopuksi järjestettiin päätäntäpalaveri, jossa käytiin läpi jäljellä olevat vaihtoehdot ja pohdittiin jokaisen vaihtoehdon hyödyt ja haitat, minkä jälkeen tehtiin yksimielinen päätös tulevasta raepuhallusprosessin toteutuksesta. Lopullinen päätös oli puhaltaa profiilit kertaalleen ennen oikaisua ja oikaisun jälkeen päälinjalla, koska näin säästetään oikaisukoneen huoltokustannuksissa ja saadaan profiilit puhallettua kahteen kertaan. Koska kertaalleen puhaltamisessa ei olisi ollut palautusmahdollisuutta, se karsittiin pois.
Kirjallisuuden tutkimisen jälkeen luotiin koeajojärjestely, joka suoritettiin yrityksen tytäryhtiöllä, jossa profiilit puhallettiin kertaalleen oikaisuprosessin jälkeen. Tällä koeajojärjestelyllä testattiin, onko mahdollista säästää yhden raepuhaltimen hinta, jos raepuhallus olisi mahdollista yhdellä puhaltimella. Ennen testin suorittamista tehtiin hypoteesi tulevasta testistä, ja siihen kirjattiin kaikki tekijät, jotka voivat vaikuttaa testien tuloksiin ja perusteltiin ilmiöitä kirjallisuuden pohjalta.
Testeissä tuli eteen haasteita mittatarkkuuksissa ja mittavirheen suuruudessa, kun mitattavat profiilit olivat paksuudeltaan 5 mm. Niiden elastisuus tuotti huomattavan mittavirheen, minkä takia testeistä ei saatu tarkempia tuloksia kuin hyväksytty ja hylätty. Koejärjestelyssä testatut profiilit olivat kaikki mittastandardissa, ja ne toimitettiin jatko jalostukseen, mutta pätevää koejärjestelyä, josta olisi saatu todenmukaisia, tarkkoja tuloksia, ei saatu tehtyä.
Lopuksi järjestettiin päätäntäpalaveri, jossa käytiin läpi jäljellä olevat vaihtoehdot ja pohdittiin jokaisen vaihtoehdon hyödyt ja haitat, minkä jälkeen tehtiin yksimielinen päätös tulevasta raepuhallusprosessin toteutuksesta. Lopullinen päätös oli puhaltaa profiilit kertaalleen ennen oikaisua ja oikaisun jälkeen päälinjalla, koska näin säästetään oikaisukoneen huoltokustannuksissa ja saadaan profiilit puhallettua kahteen kertaan. Koska kertaalleen puhaltamisessa ei olisi ollut palautusmahdollisuutta, se karsittiin pois.