SINÄKIN VOIT OLLA SANKARI : Toiminnallista hätäensiavun opetusta Konneveden koulun 5.- ja 6.-luokkien oppilaille
Häkkinen, Elina; Hult, Riikka (2016)
Häkkinen, Elina
Hult, Riikka
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016

Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517386
Tiivistelmä
Hult, Riikka & Häkkinen, Elina. SINÄKIN VOIT OLLA SANKARI. Toiminnallista hätäensiavun opetusta Konneveden koulun 5.- ja 6.-luokkien oppilaille. Pieksämäki, syksy 2016, 51 sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Sydänpysähdykset ovat kolmanneksi suurin kuolemaa aiheuttava syy teollisuusmaissa syövän sekä sydän- ja verisuonisairauksien jälkeen. Euroopassa ja Yhdysvalloissa 700 000 ihmistä menehtyy vuosittain äkillisen sydänpysähdyksen vuoksi, mikä tarkoittaa päivätasolla 2000 kuolemaa.
Tämän vuoksi World Health Organisation (WHO) on hyväksynyt lausuman “Kids save lifes”, jossa korostetaan maailmanlaajuista elvytysopetusta kaikille koululaisille. WHO uskoo, että kahden tunnin elvytysopetus yli 12-vuotiaille parantaisi äkillisestä sydänpysähdyksestä selviytymistä ja samalla parantaisi terveyttä maailmanlaajuisesti. Tämä lausuma on päivitetty suomalaiseen elvytyksen Käypä hoito -suositukseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää yhteistyössä Konneveden koulun kanssa 5.- ja 6.-luokkien oppilaille toiminnallista elvytysopetusta, joka perustuu lokakuussa 2015 päivitettyyn elvytyksen Käypä hoito -suositukseen. Työn tavoitteina olivat, että a) oppilaat oppivat toimimaan hätäensiaputilanteessa, b) oppilaat oppivat antamaan ensiapua tajuttomalle ja elottomalle ihmiselle, c) oppilaat oppivat neuvovan defibrillaattorin käytön sekä d) opetuksessa käytettyä materiaalia voi jatkossa hyödyntää osana terveystiedon perusopetusta Konneveden koululla.
Produktiolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista tarkasteltiin hätäensiapuopetukseen osallistuneille oppilaille teetetyn informatiivisen kyselyn avulla. Aineisto kerättiin paperiversiona opetukseen liittyvän kertauspäivän aikana. Kyselyn vastauksia peilattiin elvytyksen Käypä hoito -suositukseen sekä ajankohtaisiin suomalaisiin ja kansainvälisiin elvytykseen liittyviin tutkimuksiin.
Oppilaille teetetyn kyselyn tulosten perusteella jokainen kyselyyn vastannut oppilas uskaltaisi tehdä hätäilmoituksen ja tutkia, onko ihminen tajuton vai eloton. Kaksi kolmesta vastanneesta uskaltaisi tarvittaessa antaa paineluelvytystä. Sama määrä oppilaita voisi itse käyttää defibrillaattoria apuna elvytyksessä tai neuvoa toisia sen käytössä. Suurin osa opetukseen osallistuneista oppilaista muisti hyvin hätäensiavun teoriaa, kun opetuspäivistä oli kulunut kolme viikkoa.
Asiasanat: Hätäensiapu, aikuisen peruselvytys, neuvova defibrillaattori, ohjaus, produktio.
Sydänpysähdykset ovat kolmanneksi suurin kuolemaa aiheuttava syy teollisuusmaissa syövän sekä sydän- ja verisuonisairauksien jälkeen. Euroopassa ja Yhdysvalloissa 700 000 ihmistä menehtyy vuosittain äkillisen sydänpysähdyksen vuoksi, mikä tarkoittaa päivätasolla 2000 kuolemaa.
Tämän vuoksi World Health Organisation (WHO) on hyväksynyt lausuman “Kids save lifes”, jossa korostetaan maailmanlaajuista elvytysopetusta kaikille koululaisille. WHO uskoo, että kahden tunnin elvytysopetus yli 12-vuotiaille parantaisi äkillisestä sydänpysähdyksestä selviytymistä ja samalla parantaisi terveyttä maailmanlaajuisesti. Tämä lausuma on päivitetty suomalaiseen elvytyksen Käypä hoito -suositukseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää yhteistyössä Konneveden koulun kanssa 5.- ja 6.-luokkien oppilaille toiminnallista elvytysopetusta, joka perustuu lokakuussa 2015 päivitettyyn elvytyksen Käypä hoito -suositukseen. Työn tavoitteina olivat, että a) oppilaat oppivat toimimaan hätäensiaputilanteessa, b) oppilaat oppivat antamaan ensiapua tajuttomalle ja elottomalle ihmiselle, c) oppilaat oppivat neuvovan defibrillaattorin käytön sekä d) opetuksessa käytettyä materiaalia voi jatkossa hyödyntää osana terveystiedon perusopetusta Konneveden koululla.
Produktiolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista tarkasteltiin hätäensiapuopetukseen osallistuneille oppilaille teetetyn informatiivisen kyselyn avulla. Aineisto kerättiin paperiversiona opetukseen liittyvän kertauspäivän aikana. Kyselyn vastauksia peilattiin elvytyksen Käypä hoito -suositukseen sekä ajankohtaisiin suomalaisiin ja kansainvälisiin elvytykseen liittyviin tutkimuksiin.
Oppilaille teetetyn kyselyn tulosten perusteella jokainen kyselyyn vastannut oppilas uskaltaisi tehdä hätäilmoituksen ja tutkia, onko ihminen tajuton vai eloton. Kaksi kolmesta vastanneesta uskaltaisi tarvittaessa antaa paineluelvytystä. Sama määrä oppilaita voisi itse käyttää defibrillaattoria apuna elvytyksessä tai neuvoa toisia sen käytössä. Suurin osa opetukseen osallistuneista oppilaista muisti hyvin hätäensiavun teoriaa, kun opetuspäivistä oli kulunut kolme viikkoa.
Asiasanat: Hätäensiapu, aikuisen peruselvytys, neuvova defibrillaattori, ohjaus, produktio.