Nuoret ja asiantuntijat lastensuojelun jälkihuollon kehittäjinä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata 18-20-vuotiaiden lastensuojelun jälkihuoltonuorten kokemuksia Lappeenrannan alueen lastensuojelun tarjoamasta jälkihuollosta ja pohtia asiantuntijoiden kanssa nuorten kokemusten pohjalta lastensuojelun jälkihuollon kehittämiskohteita. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää lastensuojelun jälkihuoltotyötä.

Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistehtävä, jossa käytettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimus mukaili tutkimuksellisen kehittämisen vaiheita. Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen ja asiakkaita ja työntekijöitä osallistava. Tässä opinnäytetyössä oli mukana lastensuojelun jälkihuollon asiakkaita, Eksoten työntekijöitä lastensuojelun sosiaalityöstä, aikuissosiaalityön nuorten tiimistä sekä ohjaajia Myllymäen nuorten asunnoilta. Yksityiseltä sektorilta mukana olivat Pallo-Kotien ja Familar Lehtosarojen työntekijöitä, jotka tekevät jälkihuoltotyötä. Opinnäytetyössä tehtiin kysely 18-20-vuotiaille lastensuojelun jälkihuoltonuorille. Kyselyyn vastasi 21 nuorta. Kyselyn tuloksia tarkasteltiin ja vertailtiin SPSS-ohjelman avulla. Tulosten pohjalta pidettiin asiantuntijapäivä, jossa jälkihuollon työtekijät kävivät läpi näkemyksiään lastensuojelun jälkihuollon kehittämiskohteista. Asiantuntijapäivässä mukailtiin Tulevaisuusverstas -menetelmää.

Kyselytulosten ja asiantuntijoiden näkemysten mukaan lastensuojelun jälkihuoltonuoret tarvitsevat eniten tukea raha-asioiden hoitoon. Raha-asioiden hoidossa tulee panostaa ennakoivaan yksilölliseen tukeen ja käytännön ohjaamiseen muun muassa sähköisissä palveluissa. Jälkihuoltotyöntekijöiden tulee myös panostaa täysi-ikäistyvien eli 18-vuotiaiden lastensuojelun jälkihuoltonuorten tukemiseen ja ohjaukseen, sekä tavata nuoria yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tärkeää on myös motivoida nuoria jälkihuoltotapaamisiin ja ottaa nuorten omat voimavarat käyttöön. Nuorille tulee olla tarjolla erilaisia teemailtoja ja vertaisryhmätoimintoja, joissa nuoret voivat opetella itsenäistymiseen liittyviä taitoja. Jälkihuoltotyössä tulisi yhtenäistää käytäntöjä valtakunnallisesti, jotta nuoret eivät olisi eriarvoisessa asemassa jälkihuollon saatavuuden suhteen.

The objective of the study was to describe the 18-20-year-old youngsters experiences and child welfare experts views about after care. Youngsters are customers in child welfares after care in Lappeenranta area. After gathering the youngsters experiences the after care experts processed after cares development targets based on the youngsters experiences. The purpose was to develop child welfares after care work. The study was a research-based developmental work, using quantitative and qualitative research methods. The study was work-oriented and there took part in child welfare after care customers, Eksote workers in child welfares social work and adult social work and workers from Myllymäen nuorten asunnot. From the private sector there were workers from Familar Lehtosara Joutseno and Lappeenranta and from Pallo-Kodit Oy. The data for this thesis were collected from the 18-20-year-old youngsters with a questionnaire. 21 youngsters answered the questionnaire and the results were compared by SPSS. Based on the findings an expert day was kept and the experts gave their own suggestions how to develop after care work. As a result of this study youngsters in after care need more help to handle their money issues. After care youngster and specially the 18-year olds need more private guidance. It is important to motivate the youngster to after care work and to handle their own life. There should be theme-days were youngsters can practice and learn things needed in life. Also in Finland procedures should be unified in after care so that youngters could get equal support.